Tässä selvitys tieliikenne- verkon kehittämiseksi

Ministeri Anne Berner jatkoi siitä, mihin Jorma Ollilan työryhmä muutama vuosi sitten jäi. Tavoitteet olivat molemmilla kunnianhimoiset: käytön mukainen osallistuminen tieverkon kustannuksiin, ruuhkien vähentäminen, vähäpäästöisten liikennevälineiden osuuden kasvattaminen ja korjausvelan rahoitus.

Esittelen seuraavaksi liikenneministeriölle oman selvitykseni näiden tavoitteiden saavuttamiseksi epäinnovatiivisilla, mutta toimivilla ratkaisuilla. Hinnaksi voimme sopia vaikkapa pyöreät 59 999 euroa, niin vältämme molemmat valitettavan ja harmillisen avoimen tarjouskilpailun.

Suosittelen käyttöperusteista maksua tieverkon kustannusten rahoittamiseksi. Mitä enemmän ajat ja mitä useammin ajat kaupungissa, sitä enemmän maksat.

Kaikki ajoneuvot kuluttavat energiaa kilometriyksikköä kohti enemmän kaupungissa, joten yhtenäisellä, esimerkiksi kilowattituntiin tai litraan polttoainetta kohdistuvalla verolla keräämme käyttömaksuja taajama–maaseutu-erottelulla.

Jos kohdistuvuutta täytyy vielä hienosäätää, voisi muutaman sentin hintaeroa kaupungin ja maaseudun rajalla harkita. Tarkempaa käyttömaksua ei ole hyötyä kerätä. Jos yhteinen halumme on ylläpitää kattavaa tieverkostoa, joudumme rakentamaan ja korjaamaan teitä vaikka niillä ei kukaan ajaisi.

Veikkaan, että 90 prosenttia teistä on keräämistavasta riippumatta tappiollisia ja niitä jouduttaisiin tukemaan pääväyliltä saatavilla tuloilla, jolloin olisimme taas nykyisessä yhden rahakirstun tilanteessa.

Kilpailevissa konsulttiselvityksissä satelliittipaikannukseen perustuvaa käyttömaksua perustellaan myös liikenteen ohjauksella pois ruuhkaisista keskustoista.

Vaikka Kehäykkösellä olisikin ruuhkaa useita minuutteja päivässä, en ymmärrä, mitä hyötyä ympärivuorokautisesta valvonnasta Mökkiperällä tai Sodankylässä olisi.

Oikeissa kaupungeissa, kuten Tukholmassa, ongelma on ratkaistu kohdistetusti paikallisella rekisterinumeroon perustuvalla maksulla. Jokainen ruuhkarajan ylitys maksaa tietyn summan ja maksu veloitetaan automaattisesti prepaid-tililtä tai laskulla ilman autokohtaisia lisälaitteita.

En tiedä, minkä teknologian avulla tulevaisuudessa liikumme. Olipa tulevaisuuden auto sitten vety- tai akkukäyttöinen, Androadster tai iCar, maaöljyllä se ei tule kulkemaan.

Suosittelen lanseerattavaksi polttoaineveroa fossiilisille polttoaineille ja ajoneuvokohtaista päästöihin perustuvaa veroa. Valtion tehtävä ei ole valita voittavaa hevosta, mutta luotava ympäristöä ja kuluttajia hyödyttävät säännöt tähän teknologian kilpajuoksuun.

Sitten se raha. Tiestömme kuluu enemmän kuin sitä rakennetaan, eivätkä rahat riitä kattavampaan korjaamiseen. Rahaa täytyy siis kerätä lisää.

Keruujärjestelmän monimutkaistaminen, kalliin valvontajärjestelmän rakentaminen ja teiden yksityistäminen ei kuitenkaan tuo senttiäkään lisää kassaan, joten mitä jos vain pelkästään keräisimme hieman lisää nykykäytössä olevilla toimivilla työkaluilla?

Antti Peltonen

Zürich / Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

Jyväskylän alihinnoittelu kurittaa pieniä palveluntuottajia

EK purkaa peruskoulua

Epäasiallista painostamista

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.