Taide- elämys on aina yksilö- kokemus

Taidekritiikistä eli taidearvostelusta on kirjoitettu muutamissa maakuntalehdissä muun muassa seuraavasti:

”Kriitikko katsoo, mutta mitä hän näkee?”. Näin otsikoi artikkelinsa toimittaja Anni Hyypiö (Kaleva 8.7.). Hän totesi muun muassa, että ”kulttuurikritiikin tila on taidekeskustelun ikuisuusaihe”, ja että ”kritiikkikeskusteluun kuuluu myös kysymys arvottamisesta”. ”Saako kriitikko kritisoida, vai tulisiko teosta analysoida muilla keinoin”, hän kysyy.

Kulttuuritoimittaja Kirsti Vuorela ”löysi sisältään pesunkestävän taidejuntin” (Länsi-Savo 22.7.). Hän mainitsee olevansa kuvataiteen kuluttajana hyvin yksinkertainen ihminen: ”Joko tykkään teoksista tai sitten en”. Aivan kuten ihmiset kasvoista kasvoihin kohdatessaan pitävät toisistaan tai sitten eivät.

Kritiikin sanotaan olevan lähtökohtaisesti yleisölle suunnattua. Arvostelu kohdentuu lähinnä teoksiin, ei niiden tekijään.

Voi kysyä, tarvitaanko teoksille kritiikin kaltaista nostetta tai laskua, ikään kuin ennalta määrittämistä. Eikö kritiikki teoksia kohtaan kohdennu myös taiteilijaan itseensä? Tämä on helppo uskoa, onhan taiteilijan syvästi koettu luova akti ollut vahvasti henkilökohtainen prosessi. Taiteilijalle ensisijaisesti teoksiin kohdennettu murskakritiikki on voinut aiheuttaa jopa itsemurhiin johtaneita masennustiloja ja epätoivoisia tekoja.

Yleisöllä on omat odotuksensa näyttelyn annista. Ihmisten mieltymyksiä teoksiin ohjaavat luultavimmin mieli- ja muistikuvat sekä merkitysten annot, jotka kumpuavat heidän omista henkilöhistorioistaan.

Vuoropuhelu teosten ja yleisön välille syntynee juurikin edellä mainituista tekijöistä. Yleisö voisikin ottaa kantaa kriitikon arvosteluihin vasta sitten, kun itse kukin on ensin tutustunut näyttelyyn ja muodostanut siitä oman näkemyksensä. Näin voitaisiin saada uusia näkökulmia, useammalta kantilta peilattuna.

Tapani Kurttila

kuvanveistäjä

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Akkujen metallit kaupan

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.