Taimen vai turbiini Tourujokeen?

Jyväskylän kaavoittajat pitävät kiinni Kankaan osayleiskaavaehdotuksessaan Tourujoen vesivoimalan säilyttämisestä ja pitkän koskiuomavaihtoehdon häivyttämisestä epämääräiseen tulevaisuuteen.

Niin kauan kuin nykyinen voimalatoiminta lyhytaikaissäännöstelyineen jatkuu, virtakutuiset lohikalat eivät pysty muodostamaan jokeen lisääntyvää kantaa.

Tourujoen vedenlaatu on nykyään riittävää lohikalojen luontaiseen lisääntymiseen, mutta säännöstely ja sopivien kutualueiden puute estävät käytännössä lisääntymisen.

Kaloille ja vesiluonnolle parasta olisi, jos vesivoimala ajetaan alas ja jokijatkumo eheytetään mahdollisimman pikaisesti rakentamalla ja kunnostamalla jokiuoma pitkäksi.

Tämä loisi edellytyksen niin lohikalakantojen ja virtavesisysteemin palauttamiseen kuin myös viihtyisän vihervesiympäristön kehittämiseen alueen asukkaille.

Kaavoittajan näkemys, että luonnollista lohikalakantaa ei voida enää palauttaa Tourujokeen, on virheellinen. Kunnostettu pitkä uoma ja säännöstelyn alasajo mahdollistavat hyvinkin luontaisesti lisääntyvän taimen- ja harjuskannan kotiuttamisen jokiuomaan.

Järvitaimen eli taimenen järvissä vaeltava muoto on Keski-Suomen maakuntakala. Sen villit kannat ovat heikot, ja napapiirin eteläpuoliset kannat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Vaeltavien kututaimenen saaminen jokeen tosin edellyttää myös kalastuksen säätelyä järvillä.

Uudistuva kalastuslaki tähtää kuitenkin jo kestävään kalastukseen ja vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymisen elvyttämiseen.

Sata vuotta sitten Tourujoen taimenkanta oli vahva. Haapakoskien ohella sen kuohut olivat Päijänteen pohjoisosan taimenten tuottoisimmat lisääntymisalueet. Suurimmillaan seitsenkiloiset kututaimenet vaelsivat Päijänteen seliltä Tourujokeen kudulle.

Sittemmin padot ja jätevedet tuhosivat kannan. Nykyisin Muuramenjoki on pohjoisimman Päijänteen ainoa villejä vaelluspoikasia Päijänteelle tuottava joki. Tutkijat seuraavat parhaillaan sen poikasmääriä vaelluspoikaspyydyksellä.

Luonnonmukaiseksi kunnostettu Tourujoki olisi merkittävä lisääntymisalue maakuntakalallemme pohjoisella Päijänteellä. Elvytetty koskiekosysteemi tarjoaisi myös oppilaitoksille ja tutkimusorganisaatioille oivan opetus- ja tutkimuskohteen. Koululuokat voisivat käydä kääntelemässä koskikiviä ja tutkimassa jokiuoman eliöstöä ja ympäristöä.

Uudenmaan, Etelä-Ruotsin ja Skotlannin pikkujoilla suositut ohjatut koskiretket sopisivat loistavasti myös kunnostetulle Tourujoelle.

Koekalastustapahtumat ja taimenen kutuseuranta syysiltoina tarjoaisivat mielenkiintoista toimintaa kaupunkilaisille, joka voisi aktivoida asukkaita perustamaan erityisen joen hyvinvointia edistävän yhdistyksen.

Tourujoki on antanut Jyväskylälle elämisen eväitä lähes 150 vuotta. Nyt se ei enää ole jätevesiviemäri. Eikö meidän viimeinkin olisi aika tehdä Tourujoelle vastapalvelus ja auttaa se ansaitsemaansa arvoon?

Annammeko joen edelleen ennemmin turbiineille ja symboliselle vesivoimalalle kuin taimenelle?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Yksinäisyyden tunne on otettava vakavasti

Edunvalvonta toimii

Nuorille tietoa oppivelvollisuuden uudistamisesta

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Vanhemmat ja koulu ovat lasten osallisuuden vahvistajia

Mielipide: Eroon meluisista vesiskoottereista

Mielipide: Sanojen alkuperä jää liian usein hämäräksi

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.