Talkoilla turvesoiden tulvahaittojen kimppuun

Näillä palstoilla on usein epäilty Vapon turvesoiden vesiensuojelun luotettavuutta. Tänä keväänä minäkin liityin epäilijöihin.

Seurasin huhtikuun lopulla, kuinka Karstulan Tynnörsuolla turvetuotantoalueen kuivatusvedet virtasivat liki viikon ajan puhdistamattomina alapuoliseen vesistöön.

Kuvasin videokameralla kahta perättäistä laskeutusallasta, joiden oli määrä pidätellä ja puhdistaa turvevesiä. Molemmat tulvivat yli, ylempi alempaan ja alempi vuolaana koskena Murtopuroon, josta vedet päätyvät lopulta Pääjärveen.

Kuvasin myös Murtopurossa lilluvia ruskeavaahtoisia mönjälauttoja.

Keski-Suomen Ely-keskukseen tuli huhtikuussa tavanomaista enemmän ylivirtausilmoituksia. Julkisuudessa tilanne pantiin poikkeuksellisen pahan tulvakevään piikkiin. Mekanismien alimitoituksesta ei Vapon mukaan ollut kyse.

Omat havaintoni evät tue noita perusteluja. Olen seurannut vuosikymmenet kevään tuloa Kilpisuon Natura-alueella vajaan kilometrin päässä Tynnörsuosta, tänä kevään tulva oli keskimääräistä lievempi.

Ylivirtaus ei myöskään alkanut siksi, että tulva olisi rikkonut altaita vaan siksi, että penkat olivat liian matalat.

Tynnörsuon kuivatus alkoi 1983. Tuntuu ylioptimistiselta uskoa, että tämän kevään ylivirtaukset olivat 30-vuotisen kuivatushistoria ensimmäiset.

Vapon itse tilaamat tarkkailuraportit kertovat, että alapuolisen vesistön tila on ollut pitkään heikko ja ”vuonna 2011 Tynnörsuon vedenlaatu oli yhtä heikkoa kuin aiemminkin” (Pöyry Finland Oy, 2012).

Sama pätee monen muunkin turvesuon laskuvesiin, vaikka niiden laatua mitattiin ajankohtina, jolloin puhdistusjärjestelmät eivät olleet koetuksella.

Vuonna 2011 Vapon Keski-Suomen turvesoiden alapuolisista vesistöistä otettiin satoja näytteitä, niistä vain muutama huhtikuussa, ylivirtaustilanteista ei ilmeisesti yhtään, ei myöskään varsinaisia rankkasadenäytteitä.

Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan jopa 90% turvesoiden vuotuisista päästöistä syntyy kevättulvien ja rankkasateiden aikana.

Tynnörsuolla laskeutusaltaat korvataan pian pintavalutuskentällä. Sekään ei anna täystakuuta luonnonvoimia vastaan, sillä pintavalutuskentät ovat usein vielä jäässä silloin kun tulvavesi lähtee liikkeelle avoimelta ja jo sulaneelta turvesuolta.

Vapo ei ilmoittanut valvontaviranomaisille Tynnörsuon ylivirtauksista, vaikka sillä on ilmoitusvelvollisuus. Laiminlyönti on ymmärrettävä, joskaan ei hyväksyttävä.

Kaikkien turvesoiden vesienkäsittelyn vahtiminen samanaikaisesti muutaman ennalta arvaamattoman tulvapäivän aikana ei ole läpihuutojuttu olosuhteissa, joissa kelirikko, tulviva vesi ja sohjolumi vaikeuttavat kulkemista.

Auttaisiko talkoohenki? Metsissä ja soilla kulkee monenlaista väkeä luontokuvaajista metsästäjiin. Tämä väki todennäköisesti allekirjoittaa ne kunnianhimoiset vesiensuojelutavoitteet, joihin Vapo on viime aikoina näyttävästi sitoutunut.

Yhtiö haki tänä keväänä projektijohtajaa otsikolla ”Tule pelastamaan Suomen järvet tuleville sukupolville”. Tällaista kutsua saattaisi noudattaa myös moni luonnossa liikkuja. Eikö heitä kannattaisi yrittää rekrytoida tarkistamaan vuosittaisten kevättulvien ja rankkasateiden aikaan joka ikisen turvesuon vesienkäsittelyn toimivuus?

Operaatio vaatisi kultakin mukaan lähtevältä säiden seuraamista, muutamaa oikea-aikaista käyntiä muutamalla lähimmällä turvesuolla, muutaman valokuvan ottamista, vesinäytteen sieppaamista pulloon.

Näin Vapo ja valvontaviranomaiset saisivat kattavan tiedon, millä suolla turvevedet pysyvät, millä virtaavat luontoon. Täsmätieto nopeuttaisi ylivirtausongelmien korjaamista ja auttaisi välttämään Tynnörsuon kaltaisia tapauksia, joissa turvekenttä tulvii vesistöön vielä 30 vuotta kuivatuksen aloittamisesta.

Sivutuotteena tulisi nykyistä asiallisempia aineksia turvetuotannosta käytävään keskusteluun. Juupas-eipäs väittelyn tilalle kertyisi dokumentoitua tietoa turvetuotannon vesiensuojelun toimivuudesta lyhytaikaisissa rajuissa luonnonilmiöissä.

Parasta olisi, jos kolmikanta, Vapo, valvontaviranomainen ja kansalaiset, pelaisi yhteistyössä. Ellei yhteispeliä synny, niin luonnon ystävien kannattaa silti tarkkailla ja dokumentoida, mitä tavaraa ja millä vauhdilla turvekentiltä vesistöön virtaa. Tietääkseni jotkut jo näin tekevätkin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen kolumni: Saksalta odotetaan johtajuutta

Miksi kaikkea todellakin vastustetaan?

Lyhyet

Kansanedustaja Anne Kalmarin kolumni: Talous on hyvinvointimme kivijalka

Vastoin yleistä mielipidettä

Sodille on vanhoja ja myös uusia syitä

Lyhyet

Julkiset palvelut tärkeitä

Lämmin kiitos kaikille varhaiskasvattajille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.