Talvisodan henki ja Stalin

Keskisuomalaisessa 5.7. julkaistu Kimmo Sorkon kirjoitus on tutkijan asiallista ja perusteltua näkemystä. Vanhana veteraanina minä voin esittää muutamia näkökohtia omakohtaisten nuoruusmuistojen perusteella. Ne täydentävät oikeata totuutta talvisodasta.

Hitler valmisteli maailmanvalloitusutopiassaan 1939 maihinnousua Englantiin.

Sitä varten oli tarpeellista varmistaa selusta sopimuksella Stalinin kanssa. Siis Suomen jako ja Terijoen hallituksen toimien hyväksyminen oli tyypillinen suurvallan etuun tähtäävä ele, jossa pienen maan itsenäisyys syrjäytyy.

Toinen täydentävä perusasia on talvisodan henki, puolustustahto ja sen syntymisen syy. Minä muistan nuoruudestani, että Suomessa oli todella pieni kansanosa, joka uskoi poliittiseen propagandaan ja sen myötä myös Terijoen hallitukseen. Mutta Stalin teki hämmästyttävän alkeellisen virheen: Suomen kaupunkien pommituksen, siviiliuhrit ja siviilituhot vaikuttivat täsmälleen päinvastaisella tavalla kuin Stalin tarkoitti.

Terijoen hallituksen kannattajien lukumäärä hupeni hyvin vähiin. Talvisodan henki syntyi. Stalin ja Neuvostoliitto olivat kansainvälisen kritiikin syyttämänä ja myös silloisen maailmanjärjestön, Kansainliiton päätöksin sotarikolliseksi tuomitsemia.

Minun mielestäni tätä Kansainliiton päätöslauselmaa olisi kansainvälisen oikeuden tuntijan syytä analysoida erittäin tarkoin. Kumottiinko missään vaiheessa yksilöidysti Suomea koskevana tämä päätöslauselman mukainen rangaistus, Kansainliiton jäsenyydestä erottaminen?

Jos kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaan rangaistuspäätöslauselmaa ei ole kumottu Suomen osuudelta, on tilanne vielä tänäkin päivänä hyvin erikoinen: Suomen kohtaloa päättämässä Pariisin rauhassa oli jäävi osapuoli, Stalin ja Neuvostoliitto.

Odotan jatkokeskustelua. Oliko päätös laillinen?

URHO BRUSI sotaveteraani miinanraivaajaveteraani sotatyötä yli 7 vuotta Muurame

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tulevaisuus vaatii tekoja

Haasteina oppilasmäärä ja kiinteistön soveltuvuus

Lukijan kuvaJääbaletti Armisvedellä. Kuva: Erkki Mäkelä

Lukijan kuvaJään monet muodot. Kuva: Seppo Keskinen

Lukijan kuvaTalviturkki ja kesäturkki. Kuva: Matti Manninen

Lyhyet

Lyhyet

Lukijan kuvaHiiripöllö Seppälänkankaalla. Kuva: Ari Masalin

Kuka lopulta kerää rahat vappusatasiin?

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.