Tammisunnuntai ei ole puolustusvoimien juhla

Oletteko panneet merkille, että puolustusvoimat ei juhli omaa syntymäpäiväänsä, tammikuun viimeistä sunnuntaita. Yleensähän juhlapäivinä marssitaan pääkaduilla liput hulmuten, pidetään rohkaisevia puheita ja nostetaan maljoja. Tammisunnuntaita ei sotaväki noteeraa mitenkään.

Satavuotinen autonomia oli maallemme onnellinen kausi. Yhteiskunta sai rauhassa kehittyä. Ei ollut maata tuhoavia sotia. Ensimmäiseen maailmansotaan emme osallistuneet, koska Venäjä ei ollut kouluttanut suomalaisia joukkoja. Olimme luoneet kaikki itsenäisen valtion rakenteet ja kehitimme itseluottamustamme upealla kulttuurilla. Meiltä puuttui vain ulkopolitiikka ja armeija.

Vallankumouksen jauhinkivissä pyörivä Venäjä luopui niin Suomesta kuten Baltian maistakin. Itsenäisyysasiakirjamme allekirjoittanut Lenin oli varma Suomen paluusta kommunistiseen ihanneyhteiskuntaansa.

Vajaa kaksi kuukautta itsenäisyysjulistuksen jälkeen Etelä-Suomessa ja Helsingissä valkoisten perustamien suojeluskuntien ja punaisten perustamien järjestyskaartien välit kiristyivät. Senaatti julisti 25.1.1918 suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Näin syntyi itsenäisen Suomen sotaväki.

Punaisen etelän ja valkoisen pohjoisen verisessä sisällissodassa oltiin puolin ja toisin raakoja ja säälimättömiä. Valkoisille tulivat merkittäväksi avuksi Saksaan sotilaskoulutukseen salaa lähteneet jääkärit. Saksalaisen Itämeren divisioonan maihinnousu Hankoon ja eteneminen Helsinkiin teki lopun sodasta. Suuri osa Neuvosto-Venäjälle pyrkineistä punaisista vangittiin ja suljettiin leireille.

Maamme toipui hitaasti traumaattisista, puolin ja toisin tehdyistä murhista, vankileirien nälkäkuolemista ja punaisten teloituksista. Sodan osapuolet totuttelivat kyräillen toisiinsa parikymmentä vuotta.

Sitten kaiken ylle nousi totaalinen uhka. Neuvostoliiton vaatimukset syksyllä 1939 yhdistivät kansaa, linnoitusleireihin ja kertausharjoituksiin Kannaksella osallistuivat rinta rinnan entiset punaiset ja valkoiset. Kansamme yhtenäisti koko maailman ällistyttänyt talvisota: meitä ei miehitetty ja itsenäisyys säilyi.

Talvisotaan asti puolustusvoimien lippujuhlapäivä oli ollut valkoisten voiton paraatin päivä 16.5.1918.

Psykologisesti viisaasti Mannerheim määräsi talvisodan jälkeen vietettäväksi sodissa kaatuneitten muistopäivän, jolloin seppeleet laskettiin niin valkoisten kuin vakaumuksensa puolesta kaatuneiden eli punaisten haudoille. Luontevasti alettiin puolustusvoimien lippujuhlan päivää viettää Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivästä 4.6.1942 lukien.

Puolustusvoimat ei juhli muitakaan vuoden 1918 sodan tapahtumia, sillä armeijamme väki ei ole punaisia eikä valkoisia vaan yhtenäistä kansaa. Tukea voidaan antaa mm. tammisunnuntaita juhliville maanpuolustusjärjestöille.

Tuntuu, ettei sata vuottakaan riitä täysin parantamaan sisällissodan traumoja.

Kalevi Reiman

everstiluutnantti evp

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Akkujen metallit kaupan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.