Tarkkailuluokat takaisin peruskouluun

Olin viime toukokuussa yhden päivän yläkoulun oppilaana eli osallistuin yhteensä viidelle eri oppitunnille "kuunteluoppilaana". Seurasin takarivistä, miten eri tunneilla opiskelu sujuu tämän päivän yläkoulussa Jyväskylässä. Kokemus oli erittäin antoisa ja opettava, mutta samalla hämmentävä ja herätti useita kysymyksiä.

Eniten mieltäni askarruttivat lähes jatkuva joidenkin oppilaiden opetusta merkittävästi häiritsevä käyttäytyminen ja yleisen opiskelutyörauhan puuttuminen. Pahimmillaan opettajan ääni ei kuulunut takariviin lainkaan, vaan jouduin tyytymään siihen materiaaliin, mitä opettaja joko heijasti tai kirjoitti taululle. Monet tytöt että pojat puuhailivat kaikenlaista muuta, ja jutut vaihtelivat meikkien laadusta mopon bensan kulutuksen optimointiin tai moottorin virittämiseen. Sinällään positiivista, että suomalaiset nuoret kommunikoivat ahkerasti. Samalla itse perusasia koulussa, eli opetuksen mahdollistaminen siten, että kaikentasoiset oppilaat saavat tasa-arvoisen mahdollisuuden vastaanottaa erilaisten oppiaineiden opetusta opettajan välityksellä rakentavassa ja dialogimaisessa oppiympäristössä, oli täysin kadoksissa.

Olen jutellut asiasta monien opettajien ja oppilaiden vanhempien kanssa, ja saanut vahvistusta, että ilmiö ei koske vaan yhtä koulua, vaan on läsnä enemmistössä yläkoulun luokista. Opettaja-lehden (5.11.2010) artikkelin "Perushäly tappoi työrauhan" mukaan työrauhan puute estää oppilaiden oppimista ja kuormittaa opettajien työtä kohtuuttomasti. Lehden lukijakyselyyn vastanneista opettajista vain neljä prosenttia ilmoitti, että opetustyö ei koskaan kärsi työrauhaongelmista ja 45 prosenttia piti rauhattomuutta kesto-ongelmana.

Ongelma ei ole yksinkertainen, ja siihen vaikuttavat monet asiat. Tarvitaan erilaisia toimia, jotka tähtäävät asioiden parantamiseen. Pidemmän aikavälin kehityskohteita ovat lapsiperheiden hyvinvointiin liittyvien asioiden kehittäminen ja kohentaminen.

Keskusteluni usean opettajan kanssa vahvistavat käsitystä, että jonkinlaiselle "erikoisluokalle" olisi tarvetta. Erikoisluokkiin tulisi sijoittaa sellaiset oppilaat, jotka eivät kykene olemaan hiljaa, kunnioittamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä ja häiritsevät opetusta jatkuvasti. Jos jatketaan nykysuuntauksella, yksityiskoulujen lukumäärä tulee kasvamaan nopeasti. Halutaanko Suomeen yksityiskouluja vaan sen vuoksi, että työrauha opiskeluun varmistetaan?

Oleellista on muistaa, että kodin ja koko yhteiskunnan tasapaino lopulta määrittävät kouluissa näkyvät ongelmat ja sitä kautta myös tarkkailuluokkien tarpeet. Me voimme osaltamme vaikuttaa ja luoda tasapainoisempaa huomista sekä olla rakentamassa sellaista koulujärjestelmää, missä kaikilla suomalaisilla lapsilla on mahdollisuus käydä niin hienoa koulutietä, kuin olen itse saanut kulkea.

AKI SAARINEN diplomi-insinööri, MBA Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Keski-Suomi säilyy tulevaisuudessakin

Soteuudistuksen palattava juurilleen

Lyhyet

Kirjakarkki on kiva palkka

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.