Tarvitseeko Fortum hallintoneuvoston?

Fortum Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa keskusteltiin eniten yhtiön hallintoneuvoston tarpeellisuudesta. Tilaisuus pidettiin 1.4. Finlandia-talossa ja paikalla oli 1 535 osakkeenomistajaa, joista enin osa oli ns. pienosakkeenomistajia. Lopullista päätösvaltaa käytti Suomen valtion edustajana toiminut osastopäällikkö Pekka Timonen.

Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallintoneuvostossa on vähintään kuusi ja enintään kymmenen jäsentä, jotka valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa, antaa lausunto tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen johdosta, käsitellä hallituksen ehdotuksia yhtiön toiminnan huomattavista supistuksista tai laajentamisista. Lisäksi sillä on mahdollisuus antaa ohjeita laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asioista.

Useiden kokousedustajien mielestä hallintoneuvoston päätösvalta on olematon ja siten koko toimielin tarpeeton ja varsinkin kokouspalkkioiden maksu aivan turhaa. Olen heidän kanssaan päätösvallan suhteen samaa mieltä, mutta siitä huolimatta pidän toimielintä tarpeellisena. Miksikö? Siksi, että Fortum Oyj on niitä harvoja valtion aikaisemmin kokonaan omistamia yhtiöitä, joissa valtio vielä käyttää enemmistövaltaa. Valtion omistajapolitiikan sälyttäminen yhden ministerin ja hänen välityksellään hallituksen vastuulle, ei kuitenkaan edusta kansanvaltaa, vaan paremminkin pienryhmän diktatuuria.

Mielestäni esi-isiemme v. 1932 perustama Imatran Voima Oy:n "jälkeläinen" Fortum on osa kansallisomaisuuttamme, joka on pidettävä suomalaisten omistuksessa, siltä osin kun se on vielä mahdollista.

Jotta kaikkien kansalaisryhmien ääni painaisi myös Fortumin hallinnossa, on hallintoneuvoston jäsenmäärä nostettava parinkymmenen jäsenen pintaan. Tällöin kaikille eduskunnassa oleville ryhmille olisi annettava hallintoneuvostoon vähintään yksi paikka. Heidän lisäkseen tulisi toimielimeen valita kaksi ns. pienosakkaiden (fyysisiä henkilöitä) edustajaa.

Tämän yhtiöjärjestysmuutoksen jälkeen, olisi myös hallintoneuvoston toimikautta syytä pidentää yhdestä vuodesta neljään vuoteen (eduskunnan toimikausi). Tällöin jäsenet ehtisivät perehtyä yhtiön asioihin ja todeta myös päätöstensä seuraukset.

Vastuuta ja toimivaltaa tulisi lisätä siten, että hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan valinta ja erottaminen siirrettäisiin hallintoneuvostolle. Toimielimen jäsenten yläikäraja tulisi saattaa vaikkapa osuuskuntalain mukaiseksi eli enintään 65 vuoteen.

Edellä mainituista yhtiöjärjestyksen muutoksista seuraisi myös se, että hallituksen jäsenten toimikautta tulisi jatkaa nykyisestä yhdestä vuodesta esimerkiksi kolmeen vuoteen, osin samoilla perusteilla kun hallintoneuvostonkin toimikautta.

KAUKO TUUPAINEN yhtiökokousedustaja Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Akkujen metallit kaupan

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.