Tasa-arvoa isyysvapailla

Tasa-arvon edistämisestä puhutaan paljon, mutta maailma ei muutu pelkillä puheilla. Tarvitaan myös tekoja. Yksi konkreettinen teko olisi isyysrahan pidennys nykyisestä yhdeksästä viikosta kolmeen kuukauteen.

Nykyään isät käyttävät vanhempainpäivärahoista alle kymmenen prosenttia. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että perhevapaiden ajatellaan olevan nimenomaan äitejä koskettava asia. Se näkyy esimerkiksi väitteinä naisten työnantajalle lankeavista vauvakustannuksista.

Vanhempainvapaista työnantajille koituvia kustannuksia on jo tasattu, ja nykyään kaikki lakisääteiset kustannukset korvataan työnantajalle. Tässä mielessä vauvakustannuksista varoittelu on harhaanjohtavaa, mutta virheellisetkin mielikuvat voivat aiheuttaa syrjintää työmarkkinoilla.

Selkein tapa poistaa mielikuva naisten palkkaamiseen liittyvästä ”äitiriskistä” olisi tasata vanhempainvapaiden käyttöä miesten ja naisten kesken.

Tasaisempi perhevapaiden käyttö muuttaisi myös perheen sisäistä työnjakoa. Pienten lasten äidit käyttävät tuplasti enemmän aikaa lastenhoitoon kuin puolisonsa. Toki tässäkin suhteessa tasa-arvo on edistynyt: vielä 1980-luvulla ero oli viisinkertainen.

Kokemus ja tutkimukset osoittavat, että paras tapa lisätä miesten vanhempainvapaiden käyttöä on kasvattaa isille kiintiöityä osuutta vapaista. Suomessa isät saivat oman kiintiönsä vanhempainpäivärahoihin vasta vuonna 1991.

Sen jälkeen isyysrahan kestoa on useaan otteeseen pidennetty, ja samaan aikaan miesten osuus käytetyistä vanhempainpäivärahoista on kasvanut. Yhdessä sukupolvessa miesten osuus käytetystä vanhempainrahoista on viisinkertaistunut.

Pidempi isyysvapaa ei aina välttämättä tarkoita työnteon vähenemistä. Samalla kun isät jäävät kotiin, voivat äidit palata aiemmin töihin.

Nykyään valtaosa eli 88 prosenttia perheistä jatkaa lapsen kotihoitoa nykyisten päivärahakausien jälkeen ainakin jonkin aikaa. Kotihoidon tukea käyttävät kuitenkin käytännössä vain äidit, sillä vain kolme prosenttia isistä hoitaa lapsiaan kotihoidontuella. Isyysrahan pidennys voisi siis osittain korvata äitien kotihoidon tuen käyttöä.

Vaikka työllisyysvaikutuksen arviointi ei ole yksiselitteistä, on selvää, ettei isyysrahan pidennys ole ilmaista. Se maksaisi arviolta 50–100 miljoonaa euroa vuodessa.

Isyysraha rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien vakuutusmaksuista. Isyysvapaan pidennys edellyttäisi 0,05 prosentin korotusta maksuihin.

Kustannus on hyvin maltillinen. Esimerkiksi 2 000 euron kuukausipalkasta se on yksi euro kuukaudessa. Euro kuukaudessa on pieni hinta sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.

Ilkka Kaukoranta

ekonomisti

Suomen Ammattiliittojen

Keskusjärjestö SAK ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Syrjäytyminen juurihoitoon

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.