Tasa-arvoinen äiti on valtion etu

Maailman talousfoorumi (WEF) julkaisee vuosittain Global Gender Gap -raportin, jossa tarkastellaan valtioittain (nyt niitä oli 142) sukupuolten välisiä tasa-arvoeroja. Vuonna 2014 Suomi oli maailman toiseksi tasa-arvoisin maa Islannin jälkeen.

Suomi on tasa-arvon kärjessä koulutusmahdollisuuksissa, ministerinimityksissä ja poliittisissa osallistumismahdollisuuksissa. Taloudellisessa osallistumisessa ja mahdollisuuksissa olemme vasta sijalla 21.

Huonoa sijoitusta selittää muun muassa vahva jako mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Perinteisissä naisten ammateissa palkkataso on miesvaltaisia aloja matalampi.

Naiset myös esittävät usein pienempiä palkkatoiveita kuin miehet.

Vaikka naisten koulutustaso on Suomessa miehiä korkeampi, samassa tehtävässä nainen ansaitsee usein miestä vähemmän.

Nainen on epätasa-arvoisessa asemassa myös siksi, että mies ei voi synnyttää.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Etlan tutkimuksista ilmenee, että naisten vanhempainvapaat laskevat heidän kuukausiansioitaan 5-10 prosentilla, sillä vanhempainvapaat heikentävät työnantajien uskoa naisten ammattitaitoon.

Tutkijat suosittelevat naisten ammattitaidon tukemista urakatkon jälkeen ja isille pidempiä vanhempainvapaita, minkä istuva hallitus jo toteutti.

Lapsikustannuksista vastaa pääosin äidin työnantaja. Laskutavasta, äidin raskauspoissaoloista ja sijaiskuluista riippuen yhden lapsen kustannukseksi on arvioitu 10 000 25 000 euroa.

Työnantajalle aiheutuu kustannuksia myös lasten sairauksien vuoksi, koska äidit jäävät isiä useammin kotiin toipilaan kanssa. Nykyisin työnantajan on mahdollista palkata sairaalle lapselle hoitaja ja yritys saa vähentää kustannukset verotuksessaan.

Työntekijälle etu ei ole verotettavaa neljältä ensimmäiseltä päivältä. Etu lienee kuitenkin työnantajille vielä varsin tuntematon. Vastaavia yritysten verohelpotuksia tarvitaan myös lyhyiden raskauspoissaolokustannusten tasoittamiseksi.

Naisten korkea koulutuskaan ei takaa pysyvää työtä äitiriskin vuoksi. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 28,5 vuoteen.

Äitien epätasa-arvoinen työmarkkina-asema uhkaa muodostua valtiolle vahingoksi, sillä väestönkasvumme on maailman hitaimpia ja ennusteiden mukaan se hidastuu entisestään tulevaisuudessa.

Tarvitsemme lisää lapsia, jotta huoltosuhteen huippuvuosina 2035–2040 meillä on riittävästi verotuloja ja suomalaista työvoimaa.

Naisvaikuttajien ponnisteluista huolimatta perhevapaakustannusten jakamiseen laajalta veropohjalta, ns. Ruotsin mallin mukaisesti, ei ole päästy. Naiset saivat äänioi­keuden, kun miehet asettuivat sitä tukemaan.

Tasa-arvoinen avioliittolaki etenee eduskunnassa vahva kansanliike tukenaan. Milloin naisten heikompi työmarkkina-asema koetaan niin tärkeäksi, että miespoliitikot lähtevät sen tasaamiseksi ristiretkelle?

Hyvät miehet, on kysymys teidän vaimoistanne. Itseään niin työuralla kuin kotonaankin toteuttava äiti on kaikessa kukoistuksessaan valtion etu.

Marjo Pakka

kansanedustajaehdokas (kok.)

puheenjohtaja

Jyväskylän kokoomusnaiset ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.