Tavoite puuttuu – kyläkouluja lakkautetaan mielivaltaisesti

Peruskoulu on osoittautunut menestystarinaksi, mutta tilanne on muuttunut. Selkeä koulutuksen tavoite ja siihen pyrkimisen visio on päättäjiltä hukassa. Niin mielivaltaisesti kouluja lopetetaan.

Maamme perusopetukseen kohdennetut säästöt alkoivat 1990-luvun laman aikana, jolloin säästöt kohdentuivat ennen muuta perusopetukseen ja alakouluihin.

Erityisesti alle 50 oppilaan kyläkoulujen määrä on vähentynyt 20 vuoden aikana dramaattisesti. Kyläkouluja oli vuonna 1991 yli 2000, niitä oli vuonna 2009 enää vajaat 740.

Valtionosuuslainsäädännön muutokset vuonna 1994, korvamerkinnän poistuminen valtionosuuksista sekä vuoden 2006 valtionosuussäädösten perusteella poistettu pienkoululisä näyttävät kiihdyttäneen koulujen sulkemista. Viime aikoina lakkauttamisuhka on kohdennettu yhä suurempiin kouluyksiköihin ja kaupunkien lähiöihin.

OECD:n tilastojen mukaan alakouluikäisten opetukseen käytetyt varat ovat Suomessa jo selvästi alle teollisuusmaiden keskiarvon (OECD 2010). Suomi sijoittaa alakoululaisten opetukseen vähiten Pohjoismaissa.

Säästöjen vaikutukset näkyvät 10–40 vuoden viipeellä eri sektoreilla. Tutkimusten mukaan koulutukseen sijoittaminen tuottaa parhaiten varhaisvaiheessa eli esi- ja alkuopetuksessa. Koulujen lopettaminen ei olekaan tuonut säästöjä, vaan kustannukset ovat lisääntyneet ja samalla tuottavuus heikentynyt.

Kyläkoulun toimintaa ja merkitystä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti Maailmanpankissa kehitetyn pääomaluokittelun perusteella: luontopääoma, fyysinen pääoma, sosiaalinen ja inhimillinen pääoma.

Kyläkoulun merkitys erityisesti inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kartuttamisessa on laajin. Kaikki pääomalajit ovat kuitenkin edustettuina. Niiden tuottoa on mahdollista kartuttaa muun muassa hyödyntämällä luontopääomaa ja fyysistä pääomaa kyläyhteisön palvelujen organisoinnissa.

Inhimillisen pääoman tuottaminen, osaaminen ja oppiminen, on koulun ydintehtävä. Sen laadun kehittäminen kietoutuu sosiaaliseen pääomaan – kouluyhteisöön, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Maailmanpankin laskelmien mukaan inhimillinen ja sosiaalinen pääoma yhdessä selittävät noin kaksi kolmasosaa talouskasvusta.

Kyläkoulun pedagoginen erityislaatu – yhdysluokat, eri-ikäisten oppilaiden opiskelu yhdessä, koulu osana kyläyhteisöä – edistää aktiivista toiminnallisuutta, tiedollista oppimista, sosiaalista kasvua sekä identiteetin ja terveen itsetunnon kehitystä.

Keskittävässä koulutuspolitiikassamme on ristiriita tasa-arvon, tehokkuuden ja laadun välillä. Koulujen lopettaminen on heikentänyt koulutuksellista tasa-arvoa ja lasten sivistyksellisiä perusoikeuksia eli samalla vähentänyt inhimillistä ja sosiaalista pääomaa.

Koulun tuottavuutta voidaan lisätä. Koulun eri pääomat ovat se potentiaali, jonka varassa voidaan arvioida pääomatuottojen tehokkaampaa hyödyntämistä esimerkiksi kaikille asukkaille tarjottavien hyvinvointipalvelujen näkökulmasta.

Tällaisia ovat esimerkiksi päivähoidon ja esiopetuksen järjestäminen sekä vanhusten ateria- ja hyvinvointipalvelut.

Koulu voi toimia ”kyläpalvelukeskuksena”, johon kootaan palveluja yhteen. Perusturva ja koulutoimi voivat suunnitella palveluja yhdessä.

Kolmannen sektorin ja vapaan kansalaistoiminnan merkitys korostuu kyläkoulujen pääomapohjan laajentamisessa. Kylä- ja vanhempainyhdistysten vapaaehtoistyö sekä yhteistyö elinkeinoelämän sekä yrittäjien kanssa voivat turvata yhä useamman koulun säilymisen.

Eira Korpinen

professori emerita

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Ennen tein pikkuhuollot autoon, nyt on toisin

Lyhyet

Lyhyet

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin

Perussuomalaiset ja halpatyövoima

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lasten hyvinvointi erilaistuu ja eriarvoistuu Suomessa

Outoa ja tahallista väärinymmärrystä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.