Terveysturismia Suomeen vai Suomesta ulkomaille?

Suomalainen terveydenhuollon osaaminen ja koulutus ovat huippuluokkaa. Meillä on terveydenhuollossa ja it-puolella osaamista, joiden yhteistyöllä ja innovaatioilla Suomi voisi olla uutta teknologiaa hyödyntävä terveydenhuollon edelläkävijämaa, joka tekisi osaamisestaan vientivaltin. Finnpro onkin käynnistänyt hankkeen, jolla yritetään tukea suomalaisten yksityisten terveyspalvelujen kansainvälistymistä.

Maailmalla terveydenhuolto on jo elämysbisnestä. Ruotsi kirii kaukana edellämme. Siellä terveydenhuoltoa edistää säätiö, johon kuuluu yksityisiä ja julkisia toimijoita sekä yliopistoja. Yritykset välittävät terveysturisteja ympäri maailmaa ruotsalaisiin sairaaloihin. Ruotsi luottaa myös omaan järjestelmäänsä niin, että sallii kansalaistensa hakeutua hoitoon myös ulkomaille.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä taas kampailee kestävyysvajeessa, jossa potilaan oikeus hoitoon tarkoittaa valitettavan usein oikeutta hoitojonoon. Kaikilla potilailla tulisi olla oikeus riittävän nopeaan, oikea-aikaiseen ja laadukkaaseen terveydenhoitoon. Syksyllä 2013 voimaan astuva EU-direktiivi potilaiden vapaasta liikkuvuudesta asettaa terveydenhuoltojärjestelmämme muutoksen eteen ja antaa mahdollisuuden näiden oikeuksien toteutumiselle, jos järjestelmää uudistetaan kokonaisvaltaisesti ja asiakaslähtöisesti.

EU-direktiivin myötä potilas voi oma-aloitteisesti hakeutua hoitoon toiseen EU-jäsenmaahan ilman ennakkolupaa. Jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan kustannukset samalla periaatteella kuin kotimaassa annetusta hoidosta. Ainoastaan matkakustannukset jäävät potilaan itse maksettavaksi.

Viranomainen voi kieltää matkan vain erittäin pätevästä syystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi jono rintasyöpäleikkaukseen kotimaassa on potilaan näkökulmasta liian pitkä voi hän halutessaan hankkia leikkauksen yksityiseltä puolelta vaikkapa Ruotsista, ja laskun on velvollinen maksamaan kunta tai valtio.

Uuden terveydenhuoltolain myötä vuodesta 2014 lähtien suomalaisilla on myös mahdollisuus valita terveysasema tai sairaala mistä päin Suomea tahansa.

Kun kansalaisille annetaan mahdollisuus hakea julkisen sektorin asiakasmaksuperustein korvattuja terveyspalveluja mistä tahansa kotimaan julkiselta toimijalta tai mistä tahansa yksityiseltä tai julkiselta muussa EU-maassa olevalta toimijalta, johtaa se väkisin muutokseen.

Merkitseekö tämä muutos potilaan oikeuksien ja valinnanvapauden lisääntymistä, terveysturismia Suomen talouden vientivalttina vai lisääntyvää terveysturismia Suomesta ulkomaille, on nyt poliittisten päätöksentekijöiden käsissä.

Jos Suomi haluaa nousta terveydenhuollon edelläkävijämaaksi, tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja rahoituksen uudistamisessa rohkeaa ja nopeaa poliittista päätöksentekoa.

Terveydenhuolto tarvitsee täysremonttia, jossa voimme ottaa oppia muiden maiden ratkaisuista ja myös muualla tehdyistä virheistä.

Esa Asikainen

aluejohtaja, LL, Itä-Suomi

Terveystalo

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.