Testeissä pärjääminen vs. elämän hidastaminen

Viittaus tutkimukseen (KSML 31.5.): ”Varhaiskasvatus on kotihoitoa parempi lapsen kehitykselle”.

Havahdun kello kuusi, kun puolison herätyskello pärähtää soimaan. Seuraavan kerran havahdun herätyskellon torkuttaessa – ainakin pari kertaa.

Itse käännän kylkeä siinä toivossa, että kuopus nukkuisi vielä pari tuntia lisää. Silmissä painavat jokaöiset rallit lastenhuoneessa. Kello kahdeksan alkaa lastenhuoneesta kuulua kutsuhuuto. Uusi päivä on alkanut jo tämän kevään tutuksi tulleen vakiovieraan kera – räkätaudin.

Yritän laskeskella, kuinka mones räkätauti on menossa tälle keväällä. Koska kuopuksen nenä vuotaa kuin Niagara, ovat tältä päivältä tai jopa viikolta kerhojen ovet suljettu. On pidettävä sormet ristissä, ettei tauti tällä kertaa menisi korviin.

Aamupalahetki sujuu yllättävän rauhallisissa merkeissä, kun ei ole kiirettä minnekään. Sitten alkaa kaikkien pinnoja kiristävä pukemisrumba – on sukkaa, housua, hattua, sipaus aurinkorasvaa.

Yllättävän seesteinen ulkoiluhetki mahdollistaa Keskisuomalaisen selailua leikkien lomassa. Ulkoilun jälkeen ruoka maistuu – ainakin yleensä toiselle.

Kuopuksen suusta kaivaessani nielemiskelvottomaksi muodostunutta leipäpalaa, osuu sormeni johonkin terävään. Poskihampaat ovat juuri ja juuri puhkeamassa. Tietänee siis räkätaudin lisäksi vielä muutaman yön huutoja.

Ruoan jälkeen kuopus onkin valmis yöhulinoiden univelan vuoksi jo kaatumaan sänkyyn, paitsi että ei. Sängystä noustaan huutamaan sen kymmenen kertaa palvelijaa ennen kuin asetun hetkeksi sohvalle viereen herätäkseni outoon rapinaan esikoisen huoneesta.

Esikoinen livahtaa salamana peiton alle ennen kuin ehdin huomata, kuinka hienosti hän on oppinut kirjoittamaan oman nimensä – seinään, tuoliin ja sänkyyn. Päiväuniajan ollessa ohi päätetään esikoisen toiveesta evästää takapihan terassilla. Ilmassa on kuin isommankin retken tunnelmaa.

Kuopus intoutuu harjoittamaan uutta taitoaan. Huudan innostuksesta ja yritän löytää jotain, jolla voisin ikuistaa ensiaskeleet. Päivän kohokohta on, kun kellon lyödessä viisi puoliso avaa oven. Väsähtänyttä työläistä, jonka toiveena olisi hengähtää hetki, odottaa joukko iloisesti hyppiviä ja huutavia energiapakkauksia. Kuitenkin sillä hetkellä, kun kaikki istuvat saman pöydän ääressä suhteellisen hyvällä tuulella, ovat asiat enemmän kuin hyvin.

Illan aikataulu ei anna periksi, kotitöiden lisäksi kello puoli kahdeksan on iltapuuhien oltava jo täydessä touhussa. Perheen yhteistä aikaa jää arki-iltaisin kaksi ja puoli tuntia.

Kiitos mahdollisuudesta olla kotona lasten ensimmäisten elinvuosien aikana. Kiitos mahdollisuudesta lykätä oravanpyörään ja ruuhkavuosiin astumista ennen kun palaan kolmivuorotyöhöni.

Kaisu Hämäläinen

kotiäiti

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Syrjäytyminen juurihoitoon

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.