Tien kunto huolettaa

Keskisuomalaisen nettisivuilla 6.5. julkaistiin juttu "Motoristi loukkaantui, tien 6510 kunto suututtaa". Vanhempani asuvat puolessa välissä kyseistä Saarijärvi-Viitasaari-tietä Kannonkosken Käräjämäessä ja he joutuvat käyttämään tietä lähes päivittäin. Pikkuveljeni ajaa moottoripyörällä, ja olen huolissani myös hänen turvallisuudestaan. Olen hyvin huolestunut tien kunnosta.

Yleisten teiden kunnostusta rahoitetaan verovaroilla asuinpaikasta riippumatta. Ovatko suomalaiset kuitenkaan tasa-arvoisessa asemassa asuinpaikastaan riippumatta? Onko turvallinen tiestö vain Etelä-Suomessa asuvien etuoikeus? Mielestäni autojen korjauskulut pitäisi saada vähentää verotuksessa, jos vahinkojen voidaan todistaa johtuvan kelvottomasta tiestä eli tien kunnossapidon laiminlyönnistä ellei jopa sen puutteesta.

Tiepiiri ei korvaansa lotkauta kun tien 6510 käyttäjämäärät, tiepiirin mukaan noin 80-150 autoa vrk:ssa (vuoden 2008 tilanne), eivät ole lähellekään kolminumeroisen tien tasoa. Silti näilläkin kulmilla edelleen asutaan, eletään ja ajellaan. Kun tie oli vielä kolminumeroinen, eli 651, silloin sitä sentään vielä kunnostettiin kahdesti vuodessa.

Nyt ei saatu edes kansanedustajaa tien varrelta tai vaikutusalueelta. Johannes Leppäsen (kesk.) aikaan Kannonkosken keskustasta Piispalan kylälle ja leirikeskukseen johtava tie nro 16890 saatiin kerralla kuntoon ja asfalttipintaiseksi. Osaisikohan Viitasaaren Teuvo Hakkarainen (ps) saada jotain järkevääkin aikaan? Vaan hänkin asuu väärällä puolella Viitasaarta. Olen ottanut asian johdosta yhteyttä kivijärveläiseen kansanedustajaan Anne Kalmariin (kesk).

Turha syyttää routaa ja kelirikkoa, jos ainoa toimenpide tiepiiriltä vai onko se nyt Keski-Suomen ELY, on ajoittainen puolihuolimaton lanaaminen ja tien kaventaminen ja sitä kautta entisestään vaarantaminen, niin kuin Ilomäentielle (tie numero 6502) on hiljattain tehty. Kun Ilomäentiellä henkilöauto ja tukkirekka kohtaavat, joutuu edellämainittu usein ainakin hiljentämään ellei jopa pysähtymään olemattomalle pientareelle.

Olen asunut ikäni Kannonkosken Käräjämäessä, keväisin ala-arvoisten tieyhteyksien päässä. Asfaltoitu tie päättyy Pyhä-Häkin kansallispuiston jälkeen Saarijärven puolella ja ennen Sinisen tien (kantatie 77) risteystä on vain muutama pätkä asfalttia siltojen ylityksissä ja Vuorilahden kylällä. Kannonkosken Käräjämäestä ei pääse minnekään asfaltoitua tietä, eikä edes kunnollista soratietä pitkin. Joskus pahimpaan rospuutto-aikaan tieyhteydet ovat osittain poikki.

Voimme investoida ja rakentaa valokuitukaapelinettiyhteyksiä, mutta jos teiden kunnostukseen ja ylläpitoon ei rahaa varata ja ohjata niin maaseudulla asuvat ovat kyllä pahemmassa kuin pulassa.

Tarvitseeko jonkun kuolla tien "kunnottomuuden" tähden, ennen kuin kahden kaupungin välinen Saarijärvi-Viitasaari-tie saa kipeästi kaivattua perusparannusrahaa?

JANI-PETTERI LEPPÄNEN teol. yo entinen kannonkoskelainen Joensuu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

Syyskuun kielo. Kuva: Matti Hyvärinen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.