Tietokone ei voi ymmärtää kotihoidon vaativaa arkea

Luin silmät pyöreinä juttua kotihoidon jättisäästöistä (Ksml 8.1.). Olen tutustunut kotihoitoon työskentelmällä siellä yli vuoden, joten tunnen kotihoidon todellisuuden toisin kuin muun muassa dosentti Olli Bräysy teoreettisine laskelmineen. Vaikuttaa aika kaukaa haetulta, että kuljetusjärjestelmien optimointiin erikoistunut tutkimusprofessori voisi oikeasti ymmärtää koko kotihoidon todellisuuden ja työolot.

Jutussa mainitaan vanhusten määrän kasvaminen mutta ei sitä, että kotihoidon asiakkaina on myös muita avuntarvitsijoita kuten eri-ikäisiä pitkäaikaissairaita, mielenterveysongelmaisia, päihdeongelmaisia. Nämäkään asiakasmäärät eivät käsittääkseni ole laskemaan päin.

On täysin mahdotonta, että asiakasmäärien kasvaessa työ voidaan hoitaa samalla työntekijämäärällä. Lisäksi unohtuu mainita, että kotihoidon työntekijöiden työnkuvaan kuuluu paljon muutakin kuin kodeissa tapahtuvat asiakaskäynnit.

Lääkkeiden jako, palvelu- ja hoitosuunnitelmien tekeminen, hoitotarvikkeiden tilaaminen, yhteydenotot asiakkaiden omaisiin jne. ovat myös osa työnkuvaa. Nimike ”kodinhoitaja” joutaisikin romukoppaan. Ei nykyään kotihoidon henkilökunta kotia hoida vaan asiakkaita heidän kotonaan. Suurin osa kotihoidon henkilökunnasta on koulutettua ammattihenkilöstöä eli lähi- ja sairaanhoitajia.

Miten tietokonepohjainen automaattinen suunnittelu voisi huomioida kaikki muuttuvat tekijät, joita ihmisten kanssa työskennellessä syntyy? On käsittämätöntä, että jokin ohjelma laatisi hoitajan lukujärjestyksen ja ottaisi huomioon kaikki muuttuvat tekijät työpäivässä.

Kuka tästä tietokonepohjaisesta suunnitteluohjelmasta oikeasti hyötyy? Nämä lukujärjestykset kun laaditaan yleensä koko tiimin kesken ja suunnittelussa on otettava huomioon monia muuttuvia tekijöitä kuten asiakkaat, joiden hoitamiseen tarvitaan kaksi työntekijää ja se, että esimerkiksi viittä hoitajaa kohden on käytössä kolme autoa, käyntiaikojen muutokset asiakkaan tarpeiden mukaan jne. Tämän suunnittelun pitkään kotihoitotyötä tehneet hoitajat osaavat kokemuksensa perusteella erittäin hyvin.

Jutussa väläytettiin esimerkkiä Hollannista, jossa kotihoitajien palkkaa vähennettiin 25 prosenttia. Miten kenelläkään on otsaa ehdottaa tällaista jo valmiiksi pienipalkkaisten hoitajien osalle, jotka tekevät äärimmäisen tärkeää ja arvokasta työtä mahdollistaen ihmisten kotona asumisen? Ja kaiken kukkuraksi juuri kotihoito on selvästi halvempi hoitomuoto verrattuna laitoshoitoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.