Todellisia työllisyyspoliittisia uudistuksia odotellessa

Eduskunnan kesätauko ei hiljentänyt keskustelua työllisyyspolitiikasta, mikä on ehdottomasti oikein. Ay- keskusjärjestöt ovat odotetusti asettuneet työelämäuudistuksia vastaan, ja vasemmistopuolueet säestävät.

Viimeisenä pääministeri Marin totesi aikataulun uudistuksille olevan liian tiukka. Näin siitäkin huolimatta, että hallituksen rima uusista päätösperäisistä työpaikoista on asetettu alunperinkin häkellyttävän matalalle ja niitä on nyt hinkattu kolmikantaisissa työryhmissä yli vuosi.

Hallituksella vaikuttaa olevan hybridistrategia myös työllisyyspolitiikassaan. Näennäistoimenpiteet yhdessä alimitoitettujen tavoitteiden kanssa johtavat lopulta reippaaseen yli varojen elämiseen korona-ajasta huolimatta.

Hallituksen on lopetettava teeskentely, ettei oikeita työmarkkinoita uudistavia keinoja olisi. Jos uudistukset halutaan voimaan koronakriisin jälkeen, niiden valmistelu on aloitettava heti.

Toistaiseksi hallitus on keskittynyt näennäisuudistuksiin, joilla ei ole työmarkkinoiden rakenteiden kanssa mitään tekemistä. Tähän mennessä keskeisimmiksi toimenpiteiksi on esitetty palkkatukea, kuntakokeiluja sekä perhevapaauudistusta. Demareiden puheenjohtaja Rinne uhosi aikanaan näille lähes 50 000 työllisen vaikutusta. Nyt valtiovarainministeriön arvioiden mukaan niillä saadaankin yhteensä 4 000 työllistä vähemmän kuin nyt. Sangen rohkeita askelia, valitettavasti taaksepäin.

Hallituksen vasemmistopuolueet ovat katsoneet, että työllisyyspolitiikkaa on “finanssipolitiikan oikea mitoitus”. Hallituksen satapäisen avustajakunnan mielikuvitus on loputon, kun se keksii työllisyysvaikutuksia lähes jokaiselle ministerin aivastukselle.

Tähän mennessä työllisyyttä on parannettu jopa rajavartiolaitoksen alushankinnoilla. Ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, ettei näillä ole pysyvän työllisyyden edistämisen kanssa mitään tekemistä.

Aitoja uudistuksia on olemassa. Olennaista on nopea siirtymä työmarkkinoille, uuden työn nopea löytyminen työttömyyden kohdatessa ja työuran jatkuminen mahdollisimman pitkään.

Työttömyysturvaa porrastamalla työn vastaanottaminen saadaan kannattavaksi entistä aikaisemmassa vaiheessa. Eläkeputken poistolla vähennettäisiin tarpeettomia ennenaikaisia eläkkeelle siirtymisiä. Oikeudenmukaisella perhevapaauudistuksella parannettaisiin naisten työmarkkina-asemaa. Työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä korvattaisiin työikäisen väestön pienenemistä.

Hallituspuolueiden ja varsinkin keskustan on tehtävä nyt valinta. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan laajoja palveluita ei ole jatkossa olemassa ilman korkeaa työllisyyttä. Korkeaa työllisyyttä ei ole ilman joustavia työmarkkinoita.

Aikooko hallitus todella alistua ulkoparlamentaariseen painostukseen ja tukahduttaa talouden loputtomilla veron korotuksilla? Kaikki aidosti työllisyyteen vaikuttavat keinot ovat tiedossa ja ne ovat moneen kertaan jo selvitettyjä, todellisia uudistuksia odotellessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.