Todistelu perustuu omiin lähtöoletuksiin

Mauri Pekkarinen yritti ampua kovilla kirjoittaessaan uusiutuvan energian riittävyydestä (Ksml 30.9.). Hän väitti sinänsä asiallisesti ja lukuihin perustuen, että kotimainen uusiutuva energia ei voisi riittää Suomen energiankulutuksen kattamiseen.

Olen nähnyt monenlaisia kalkyylejä uusiutuvan energian potentiaaleista. Yhteistä näille laskuharjoituksille on, että niillä on kovin vähän yhteistä. Laskentamenetelmät joko puuttuvat tai ne ovat vain aikaan ja paikkaan sopivasti räätälöityjä.

En tunne Pekkarisen käyttämiä lähteitä (hän ei niitä mainitse), mutta useimmiten tällaiset laskelmat sisältävät suuren joukon lähtöoletuksia, jotka kertovat enemmän laskijasta ja hänen perusoletuksistaan, jopa mielipiteistä kuin itse aiheesta.

Hyvä esimerkki on energiapotentiaalin määrittely. Usein lasketaan ns. teknistä tai taloudellista tai teknis-taloudellista potentiaalia. Tällä tarkoitetaan jonkinsortin (hyvin subjektiivista) arviota siitä, mikä olisi jollakin mittarilla mitattuna realistisesti hyödynnettävissä oleva uusiutuvan energian määrä.

Ja kuin varmuuden maksimoimiseksi usein tämä potentiaali on murto-osa tarkasteltavan kohteen ns. maksimipotentiaalista. Oleellista on, että laskija on itse määritellyt tämän luvun – esimerkiksi niin, että hänen mielestään vaikkapa metsien tuotosta vain 10 prosenttia voidaan realistisesti käyttää energiaksi. Tällöin kaikkien potentiaalien kokonaissummaksi saadaan hyvin vaatimattomia lukuja. Jotain tällaista hihasta ravistelua haistelen Pekkarisen tilastojen takaa.

Nämä laskelmat unohtavat kokonaan, että tekniikka kehittyy, ja esimerkiksi uusiutuvaa energiaa hyödyntävät tekniset ratkaisut ovat kehityksensä alussa, vailla massatuotannon etuja, ilman kehittyneitä arvoketjuja jne.

Ne unohtavat myös, että talouskaan ei ole vain yksi luku viimeisen viivan alla vaan muuttuva systeemi, johon vaikuttaa suuri joukko tekijöitä. Molemmat muuttuvat ajassa.

Esimerkiksi käy metsäteollisuuden rakennemuutos. Nyt massapuutakin on jauhettu energiaksi, ja paikoin puun hinta on ollut massapuun hintaa korkeampi. Eli muutokset ovat mahdollisia.

Oleellinen tekijä energia-alalla on myös se, että kannattavuus määräytyy täysin yleisten sopimusten, eli siis lakien ja muiden säädösten mukaan – on turha väittää, että energia-alalla vallitsisi jonkinlainen vapaa kilpailu ja markkinaehtoisuus! Tukiin myös usein viitataan, ja nimenomaan siinä sävyssä, että uusiutuvaa energiaa ei saisi tukea, koska siinähän voisivat vaikka markkinat vääristyä.

Tosiasia on, että fossiilienergiaa tuetaan globaalisti yli kymmenkertaisesti verrattuna uusiutuvaan energiaan. Suomessa uutisoitiin vastikään, että laskutavasta riippuen luku on vieläkin dramaattisempi. Eli jos kaikki tuet poistettaisiin energia-alalta, fossiilienergia ei koskaan olisi enää kilpailukykyinen.

Olen tutkinut uusiutuvaa energiaa ja sen potentiaaleja yli 10 vuotta, ja 1,5 vuotta sitten tarkastetussa väitöskirjassani tämä oli yksi keskeinen elementti. Voinkin todistaa: Me tiedämme, että Suomi voisi hyvin olla omavarainen kaikessa energiantuotannossaan oman maan omalla uusiutuvalla energialla.

Tiedämme myös sen, että tällainen muutos ei tapahdu yhdessä yössä, eikä varsinkaan nukkumalla. Kyse on laajasta yhteiskunnallisesta murroksesta, joka on etupäässä muuta kuin tekninen operaatio, vaikka tekniikkaakin tarvitaan.

Ajan kuluminen onkin ollut argumentti uusiutuvan energian käyttöönottoa vastaan. Olkiluoto 3:n valmistumista on odoteltu jo yli 10 vuotta. Tänä aikana Saksa on rakentanut 3–4 -kertaisesti tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia verrattuna kyseisen teknologiamonumentin kapasiteettiin.

OL3:n hinnalla saisi 800–1 000 Jepuan biokaasulaitoksen kaltaista tuotantoyksikköä, yhtä paljon energiaa mutta jo parissa vuodessa, joskin vähän vähemmän sähköä. Tähän tietysti vaikuttaa se, että ydinvoimalan tärkein tehtävä on Itämeren lämmitys.

Joka tapauksessa OL3:n rakentamiseen tuhrautuvan ajan kuluessa olisi syntynyt huomattava omaa huoltovarmuutta toteuttava energiaomavarainen tuotantorakenne.

Nyt kun uusia voimaloita suunnitellaan, tämä tulisi ottaa huomioon: Halutaanko luoda omavaraista suomalaista hyvinvointia, jossa kaikki energiaan kuluvat suuret setelit jäisivät kotimaahan – vai halutaanko odotella seuraavat vuodet idän ihmettä ja passittaa rahat ulkomaille?

Pekka Peura

kehittämispäällikkö, FT

Levón-instituutti, Vaasan yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Syrjäytyminen juurihoitoon

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.