Toimivatko terveysasemat?

Terveydenhuolto elää muutoksen aikaa. Maakunnan terveydenhuoltoa ollaan aloittelemassa uusissa kuosissa ja Jyväskylä muutaman lähikunnan kanssa osaltaan omanlaisella mallillaan.

Kaupunginvaltuusto sinetöi 8.11. Palokan sekä Korpilahti-Muurame -terveydenhuollon kuntayhtymien sopimusten purun. Näin asia oli jo kuntaliitossopimuksessa reilut kaksi vuotta sitten päätetty. Siitä lähtien on käyty vilkasta keskustelua siitä, mikä on uuden Jyväskylän terveyskeskuksen toimintamalli.

Ns. Palokan mallin toimivuutta ja hyviä tuloksia on kehuttu eri yhteyksissä. Tuo malli nyt tulee perustaksi Jyväskylään. Omalääkärijärjestelmä on toiminut, samat lääkärit ovat viihtyneet työssään. Paljon plussia, kannattaa ottaa opitusta vaarin.

Olen seurannut Palokan kuntayhtymän kehitystä alkujuurilta asti. Omalta osaltani voin myhäillen todeta, että homma on toiminut "kuin junan vessa".

Silti kommentoin parin terveysaseman toimintaa kriittisesti. Kantani perustuu kaupunkilaisilta saamaani palautteeseen, eikä sen välttämättä tarvitse olla kokonaisuutta kampittava.

Jyväskylällä on ollut melkoisia vaikeuksia saada muutamille terveysasemille henkilöstöä, nimenomaan pitempiaikaisesti sitoutuneita lääkäreitä. Ymmärrän sen valtavan työpaineen, johon lääkärit nyt esimerkissäni Huhtasuon ja Kuokkalan terveysasemilla joutuvat. Uuvuttava työtaakka syntyy liian massiivisista potilasmääristä. Tähän vaikuttanee yhtenä syynä se, että meillä - keskimäärin hyvän terveydenhuollon maassa - hakeudutaan liian herkästi lääkäriin, vaikka vaiva olisi hoidettavissa selvästi kotikonstein.

Samat lääkkeet pätevät kaikkialla. Syitä on monia, niin kuin on meitä ihmisiäkin.

Kuokkalan ja varsinkin Huhtasuon terveysasemien alueilla asuu ikääntyviä, lapsiperheitä ja lisäksi huomattavan paljon maahanmuuttajia. Olen kuullut, että heidän osuutensa terveysaseman henkilöstön kuormituksessa suhteessa kantaväestöön on melkoisesti suurempi. Syytä en tiedä. Mikäli asiassa on perää, tulisi tähän kiinnittää erityistä huomiota resurssoinnissa.

Minulle on kerrottu lukuisia esimerkkejä siitä, että lääkärin vastaanottohuoneeseen voi yhdellä ajalla samanaikaisesti mennä useita eri henkilöitä.

Mikäli lääkäri on varannut työaikansa puitteissa tietyn ajan potilaskäyntiin ja tuo aika ylittyy esimerkiksi puolella tunnilla, päivän vastaanottoajat heittävät aivan varmasti kuperkeikkaa ja se taas lisää henkilökunnan painetta entisestään.

Päättäjänä odotan mielenkiinnolla, mihin suuntaan Jyväskylän terveydenhuollon tie kulkee tulevaisuudessa ja millä eväillä. Tuloksia nähtäneen parin kolmen vuoden kuluttua.

Terveydenhuollon peruspalveluna pitää mitä pikimmiten olla Jyväskylässä sitä luokkaa, että apua tosiasiallisesti tarvitseva kaupunkilainen saa sitä riittävän ripeästi sitoutuneelta ja motivoituneelta henkilökunnalta.

Tämän mahdollistamiksi myös meillä päättäjillä on oltava päätöksenteossa "notkeutta".

AIMO ASIKAINEN kaupunginvaltuutettu (kesk.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.