Toisenlainen uudistus

Hallitus yrittää jääräpäisesti ajaa suurkuntahanketta kuntauudistuksena. Kansa vastustaa. Laillisuuspohjakin on vähintäänkin kyseenalainen.

Köyhempiä syrjäseutukuntia ajetaan yhteen sote-uudistuksella. Rikkaammat kaupunkien kehyskunnat taas yritetään liittää kaupunkiin perusteena yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Kuntien ero veroprosentin suhteen näyttää kasvavan. Rajojen siirtely ei tuo lisää rahaa. Aikaisemmat liitokset eivät ole juuri palveluja parantaneet, päinvastoin.

Palvelut ja niiden rahoitus on jotenkin saatava tasapainoon. Mitä jos tehtäisiin seuraavasti:

Ensiksi sote-palvelujen järjestäminen sairaanhoitopiirien pohjalta. Hallinto ja tietotaito on jo valmiina. Jyväskylän karsastaman äänivaltaleikkurin voi poistaa, kun perussopimukseen kirjataan alueen palveluverkko ja järjestämisvastuu pienten kuntien suojaksi.

Muutoin palvelujen keskittyminen Jyväskylään on ilmeinen. Jäljet pelottavat. Soten rahoituspohjaa on laajennettava yksikanavaisella rahoitusratkaisulla.

Toiseksi kuntien oikeus määrätä oma veroprosentti poistetaan. Maahan määrätään vaikkapa Kuntaliiton valtuuston toimesta yksi veroprosentti. Kerätty vero jaetaan kunnille asukasmäärän mukaisesti.

Näin ihmisten tulotason vaikutus kunnan tuloihin poistuu eikä asuinpaikalla ole merkitystä. Kaikille kunnille tulee yhtäläinen, asukaskohtainen veropohja. Valtionosuuksilla voidaan tasata etäisyyksistä, sairastavuudesta tms. johtuvia kuntakohtaisia eroja.

Kolmanneksi kunnilta pitää poistaa oikeus antaa tai taata yksityiseen yritystoimintaan liittyviä lainoja. Meillä useita esimerkkejä siitä, että kyseenalaisin ja puutteellisin perustein taatut lainat siirtyvät veronmaksajien maksettaviksi. Kunnan ensisijainen ja tärkein tehtävä on huolehtia lakisääteisistä palveluista asukkaille.

Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä tarkoitettaneen rajat ylittävää kaavoitusta. Yksinkertaisesti: ristiriitatilanteessa kunta pyytää ympäristöministeriöltä ulkopuolisen kaavoittajan määräämistä. Tämä voi, ottaen huomioon esim. maakuntakaavan ja jo olevan yhdyskuntarakenteen, päättää kaavoituksesta. Mitään kuntaliitosta ei tarvita.

Suomalainen yhteiskunta on aina perustunut asuinympäristön yhteisöllisyyteen ja omaan vaikuttamiseen sen kehittämiseksi. Suurkunta-ajaus tuhoasi tätä.

Kaupunginosavaltuustot ilman taloudellista päätösvaltaa eivät toimineet.

Suomessakin pitäisi suuntautua eurooppalaiseen kuntademokratiaan, jossa kunnat päättäisivät lähipalvelujen järjestämistä. Suuremmat ja kalliimmat kokonaisuudet siirrettäisiin laajemmille harteille. Esimerkkejä löytyy eri puolilta Eurooppaa.

Kari Jussila

kunnallisneuvos

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Mustamaalaus ei hyödytä Uuraisia

Sateenkaariliike vahingoittaa

Palautussopimusten puute on ongelma

Lyhyet

Lyhyet

Tietoisuuden lisääminen kieli­mahdollisuuksista ei tapahdu hetkessä

Edullisempaa parkkitilaa kaasu- ja sähköautoille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.