Tourujoen nykyuoma on ehkä kallein vaihtoehto

Kankaan aluetta kehitetään Jyväskylän tulevaisuuden helmenä. Luulisi tällaisen tavoitteen edellyttävän avointa mieltä.

Toisin näyttää olevan. Kaavoitus on edennyt kumman asenteellisesti ikään kuin joku olisi jo valmiiksi päättänyt, millaisen lopputuloksen kaupunkilaiset ansaitsevat. Tämä näkyy erityisesti kyvyttömyytenä hyväksyä tosiasioita, jotka liittyvät Tourujoen tulevaisuuteen. Virkamiesten muutosvastarinta Tourujoen uuden uoman rakentamista vastaan on vahvaa.

Kankaan osayleiskaavan selostuksessa ei mainita sanallakaan patoturvallisuutta eikä vesipuitedirektiiviä. Uhanalaisen järvitaimenen tulevaisuus on ohimennen kuitattu yhdellä lyhyellä lauseella. Kertooko tämä jo ammattitaidottomuudesta, sillä kaikki kolme asiaa ovat toki olleet kaavanlaatijoiden tiedossa?

Tourujoen nykyinen pato ei riitä turvaamaan alapuolisen Kankaan tulevan asuinalueen turvallisuutta. Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt Tourujoen valuma-alueineen merkittäväksi tulvariskialueeksi jo vuonna 2011. Hämeen ely -keskus on määrännyt padon omistajan tekemään vahingonvaaraselvityksen syyskuun loppuun mennessä. On suorastaan vastuutonta, ettei kaavatyössä ole otettu asiaa huomioon – siksikö, että Tourujoen uusi pitkä uoma ratkaisisi koko turvallisuusongelman?

Tourujoki on nimetty EU:n vesipuitedirektiivin mukaiseksi voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. Direktiivi edellyttää näiden kohteiden saattamista hyvään tilaan. Tämä tulee kaupungille kalliiksi. Kaavatyössä tätä ei tuoda esille – siksikö, että Tourujoen uusi uoma ratkaisisi koko ongelman?

Keski-Suomen maakuntakala järvitaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Eikö viranomaisen tarvitse ottaa näitä luokitteluja suunnitelmissaan huomioon? Miksi sitten liito-oravista pidetään niin suurta mekkalaa? Tourujoen uusi uoma on ainoa vaihtoehto, joka takaisi lajille lisääntymismahdollisuudet. Miksei tätä asiaa ei ole kaavatyössä otettu huomioon?

Hankejohtaja Anne Sandelinin mukaan Tourujokea kehitetään nykyisessä uomassaan. Hän ei kerro, kuinka tämä mahdoton haaste toteutetaan. Hän ei kerro myöskään ratkaisun todellista hintaa.

Sen sijaan uuden uoman kustannusarviota on keinotekoisesti vedätetty kahdesta 24 miljoonaan euroon. Tarkoitushakuisuus on ilmeistä. Nykyisen voimalaitosuoman todellinen hinta ja ”kehittämisen” sisältö on luvattu kertoa vasta valtuuston kokouksen (19.5.) jälkeen. Kokouksessa ei siis ole tarjolla tasavertaisia vaihtoehtoja.

Erikoinen on myös kaavoittajan tapa jakaa uuden uoman ylimitoitetut kustannukset Kankaalle rakennettavien asuntojen kesken. Loistava propagandateko, kyllähän moisesta kuka tahansa pelästyy.

En muista, että vastaavaa laskentakaavaa olisi käytetty minkään muun kaupunki-infran rakentamisessa. Olisihan vaikka Lutakon tunnelin kustannukset voitu sälyttää alueelle rakennettavien asuntojen hintoihin. Tunneli rakennettiin kaupunkilaisten kritiikistä huolimatta, mutta Tourujokea ei haluta rakentaa kaupunkilaisten kannatuksesta huolimatta.

Kaavoittajan näkemyksen varmistamiseksi SYKE:llä teetettiin monitavoitearviointi. Vaihtoehtojen kustannusvertailuista ei löydy mitään logiikkaa saati todellisia lukuja – siksikö, että kaikki kymmenen ohjausryhmäläistä olivat apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston alaisia?

Monitavoitearviossa uuden uoman kustannuksissa on sellainenkin vuotuinen menoerä kuin jokiuoman puhtaanapito, 17000 euroa. Keski-Suomessa on satoja jokia ja koskia, joita kukaan ei ”hoida” ja silti vesi niissä virtaa.

Polkupyörien nosto uomasta ei voi maksaa 17000 euroa vuodessa. Todellisuudessa uusi uoma tietysti vähentäisi viherkehän hoitokustannuksia verrattuna siihen, että koko alue olisi normaalia puistoaluetta.

Monitavoitearvio oli huolissaan myös pienten lasten turvallisuudesta, mikä edellyttäisi uuden uoman rantojen aitaamista! Keski-Suomessa on satoja jokia ja koskia, mutta en ole kuullut kenenkään vaatineen niihin aitoja. Eikö aitoja tarvittaisi pikemminkin autoteiden, katujen ja pyöräilybaanojen varsille, jos huoli lapsista olisi aitoa?

Turussa Aurajoen ympäristöä on kehitetty EU -rahoituksella. Eikö Jyväskylässä osata hyödyntää EU-rahoitusta? Vai eikö haluta?

Kaavoittajan rajoittuneisuus ilmenee myös suhtautumisessa puurakentamiseen, joka parhaiten kunnioittaisi puusta eläneen Kankaan perintöä. Osayleiskaavaselostus suhtautuu puurakentamiseen nihkeästi.

Epätoivoisesti on todisteltu betonirakentamista puurakentamista ekologisemmaksi. Perusteluna on pelkästään ilmastokuormitus. Selväksi käy, että kaavoittajien ympäristötietoisuus rajoittuu pelkkiin kasvihuonekaasuihin. Kokonaistaloudellisuus jää aina tällaisen yksisilmäisyyden varjoon.

Kaupungin edustajan mukaan rakennusmateriaali riippuu kokonaan rakennusliikkeistä. Sandelin on perustellut nykyuoman valintaa sillä, että rakennusliikkeet pitävät sitä parhaana vaihtoehtona. Monitavoitearvioinnissa YIT ja Skanska tosiaankin esittivät selkeän perinteisiä ja muutosvastaisia näkemyksiä.

Miten on, heiluttaako häntä koiraa Jyväskylän kaavoituksessa?

Jarmo Kovanen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.