Tulevaisuuden terveydenhuollon mahdollisuudet näkyviin

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on suuressa murrosvaiheessa. Vuonna 2020 Jyväskylän Kukkumäkeen valmistuva Sairaala Nova ja sen mukana käyttöön otettavat teknologiat tulevat uudistamaan merkittävästi maakunnallisia terveyspalveluita.

Meidän olisi nähtävä vieläkin pidemmälle. Millaisen terveydenhuollon haluamme vaikkapa vuonna 2035?

Millaisilla teknologisilla ratkaisuilla terveydenhuollon palveluita tuotetaan tulevaisuudessa? Millainen rooli terveyspalveluita tarvitsevalla kansalaisella on?

Opetushallituksen kansallisessa ennakointihankkeessa on tunnistettu muun muassa jokaiseen kansalaiseen vaikuttavia terveydenhuollon muutosvoimia vuoteen 2035 saakka.

Oman terveydentilan ja toimintakyvyn omatoiminen mittaaminen ja erilaiset etähoitoratkaisut ovat hyvin todennäköisiä ja myös hyvin toivottavia. Tähän liittyvää teknologiaa on jo nyt käytössä, kuten älysormus Britannian prinssin Harryn sormessa tai laajassa käytössä olevat aktiivisuusrannekkeet.

Tulevaisuudessa emme tarvitse enää nykyisen tyyppisiä laboratoriokäyntejä, koska saamme vastaavia tietoja vaivattomasti ilman verinäytteitä.

Puhutaan verettömästä vallankumouksesta, jossa vaikkapa nielaistaan mittalaitteen sisältävä kapseli. Kun mittaaminen on helppoa, tietoa kertyy paljon.

Itsemittaamisen vaivattomuus saattaa jopa tuottaa mittaamista mittaamisen vuoksi. Toisaalta mittaajalle itselleen syntyy paljon tietoa omasta terveydestään.

Asiantuntijoiden mukaan on toivottavaa, että oma terveysdata tukisi kansalaista sitoutumaan itsehoitoonsa ja että hän saisi siihen tarvittaessa tukea terveydenhuollon ammattilaiselta.

Mittaustekniikan ja mittaamisen luotettavuuden kysymyksiin on tärkeää varautua. Jos mittaamisesta seuraa hoitovirhe, miten määritellään vastuukysymykset? Kun terveysdataa kertyy runsaasti ja vaivattomasti, voidaanko ajatella, että Suomessa vuonna 2035 on yli 5 miljoonaa sote-keskusta?

Ennakointiprosessissa esille tulleen tulevaisuusväitteen mukaan vuonna 2035 kansalainen voisi myydä omaa terveysdataansa.

Asiantuntijat pitävät tätä kehityssuuntaa suurimmalta osin todennäköisenä, mutta näkemykset väitteen toivottavuudesta hajaantuivat selvästi.

Väestötasolla terveysdatan systemaattista keräämistä pidetään hyvänä kehittämis- ja tutkimustoiminnan näkökulmasta.

Terveysdatasta hyötynevät omasta hyvinvoinnistaan huolehtivat kansalaiset. Pohdintaa herättää, mitä vaikutuksia terveysdatan hyödyntämisellä voi olla eriytyneeseen palvelutarjontaan esimerkiksi terveydenhuollossa tai vakuutuspalveluissa.

Palvelujen ja teknologisten ratkaisujen kehittämisessä tarvitaan laajaa ja monialaista kansalaiskeskustelua.

Etenkin terveyspalveluiden kehittämisessä palveluiden suunnittelu onnistuu vain kuulemalla asiakkaan tarpeita ja toiveita. Tähän tarvitaan asiantuntijoiden, päättäjien ja kansalaisryhmien yhteistä keskustelua ja arvopohdintaa.

Marja Arkela

osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Teksti liittyy Keski-Suomen tulevaisuustyöhön. Maakunnan laaja-alainen tulevaisuusryhmä tuottaa näkemyksiä tulevaisuuden ilmiöistä ja heikoista signaaleista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

Keskustan kupla

Lyhyet

Potilas ensin, entä henkilökunta?

Lyhyet

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.