Tulevaisuuden työelämä kaipaa ”sosiaalisia nörttejä”

Työelämän ja ammattien murroksesta on puhuttu jo pitkään julkisessa keskustelussa. Erityisesti tekoälyllä ryyditetty digitalisaatio ja robotiikka ovat jo pitkään muuttaneet työn tekemisen tapoja, samalla kun alustatalous ja kevytyrittäjyyden yleistyminen muovaavat yhä useammin perinteisiä työelämän rakenteita.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset reunaehdot vaikuttavat myös vahvasti työn tekemisen tapoihin ja ammattien sisältöihin. Uudet työn sisällöt ja toimintatavat vaikuttavat luonnollisesti myös tulevaisuuden työssä ja työympäristöissä tarvittavaan osaamiseen ja luovat uudistumispaineita koulutusjärjestelmäämme.

 

Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen asettama ja organisoima koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiverkosto. Tässä verkostossa ennakointityötä on tehnyt yhteensä noin tuhat työelämän, koulutuksen, tutkimuksen ja opetushallinnon asiantuntijaa yhdeksältä eri toimialalta.

OEF:n työn tavoitteena on tuottaa sekä laadullista että määrällistä ennakointitietoa tulevaisuuden osaamis- ja osaajatarpeista. Tämän ennakointityön kiikarit ovat vuodessa 2035.

 

OEF:n raportin mukaan vuoden 2035 tärkeimmät kaikkia koskevat (työ)elämätaidot ovat tiivistetysti: oppimaan oppimisen taidot, ihmis- ja vuorovaikutustaidot, kestävän kehityksen taidot sekä teknologia- ja datataidot. Tulevaisuuden työelämän menestyjiä onkin kuvattu ”sosiaalisiksi nörteiksi”.

OEF on tunnistanut koulutusjärjestelmämme haasteeksi sekä tutkintojen sisältöjen että tutkintojärjestelmän heikon vastaavuuden työelämän tarpeisiin.

Sisällöllisiksi kehittämiskohteiksi OEF on nostanut erilaisten metaosaamisten, kuten luovuuden ja innovointitaitojen tukemisen, sekä yleissivistävän osaamisen mahdollistamisen.

Nämä onkin helppo tunnistaa inhimillisiksi vahvuuksiksi ja taidoiksi, jotka eivät vanhene työelämän murroksessakaan.

Koulutusjärjestelmän ja -rahoituksen uudistamiseksi OEF ehdottaa jatkuvan oppimisen reformia. Reformi mm. siirtäisi koulutuksen resursseja tutkintokoulutuksesta työuran aikaiseen, modulaariseen täydennyskoulutukseen.

Nuoruudessa suoritettu tutkinto ei riitä kantamaan odotettavissa olevaa, noin 45 vuoden työuraa nykypäivänäkään, saati tulevaisuudessa. Joidenkin arvioiden mukaan tämän päivän nuoret työskentelevät työurallaan keskimäärin viidellä eri toimialalla ja 17 eri ammatissa, mitä ne sitten tulevina vuosikymmeninä tulevatkaan olemaan.

OEF:n ehdotuksen mukaan työllisyysasteen kohottamiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvitaan kansallista osaamistason nostoa. Osaamisen ajan tasalla pitäminen sekä osaamistarpeiden ennakointi edellyttää kattavaa työikäisten ohjausjärjestelmää, jonka tulee ulottua myös kaikenkokoisille työnantajille.

Toimenpidesuosituksena ovat myös mahdollisuudet aidosti yksilöllisiin ja joustaviin opintopolkuihin, koulu- ja toimialarajat ylittäen. Tärkeää on myös tunnistaa työn rooli oppimisen mahdollistajana ja edistäjänä – ”työ tekijäänsä opettaa” tuleekin määritellä uudelleen.

Ammatillisen koulutuksen kulmakiviä ovat mm. osaamisperusteisuus, työelämäläheisyys sekä selkeä mahdollisuus hankkia ja näyttää osaamista tutkinnon osa kerrallaan. Uudistuneen lainsäädännön ja reformin myötä ammatillinen koulutus onkin jo valmiiksi vahvassa etukenossa kohti OEF:n esittämiä suosituksia.

Nyt keskustelussa oleva jatkuvan oppimisen reformi näyttää edellyttävän näitä samoja toimintaperiaatteita myös korkeakouluilta. Ehkäpä 2030-luvulla koulutusjärjestelmästämme kehittyy osaamisen yhteiskehittämisen mahdollistama alusta?

Koulutusjärjestelmän sijaan saatammekin puhua osaamisjärjestelmästä, joka huomioi nykyistä tehokkaammin oppimisen ekosysteemin eri osissa hankittuja tietoja ja taitoja.

Merja Salminen
Kehittämisasiantuntija
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

Teksti liittyy Keski-Suomen tulevaisuustyöhön. Maakunnan laaja-alainen tulevaisuusryhmä tuottaa näkemyksiä tulevaisuuden ilmiöistä ja heikoista signaaleista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Akkujen metallit kaupan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.