Tulevaisuus ratkaistaan uurnilla

Euroopan parlamentin vaalit, eli tuttavallisemmin eurovaalit, käydään sunnuntaina. Suomessa äänestysprosentti on usein jäänyt jopa harmillisen alhaiseksi, eikä mediauutisoinnin perusteella tänäkään vuonna ole odotettavissa muutosta parempaan – päinvastoin, äänestysprosentti saattaakin jatkaa laskemistaan. Tilanne on ikävä, sillä demokratia tarkoittaa kansanvaltaa ja ehdolla on tälläkin kertaa aivan tavallisia suomalaisia tehdastyöläisistä tohtoreihin puoluerajoihin katsomatta.

Politiikan ei tarvitse olla vaikeaa. Todellisuudessa se ei sitä olekaan, sillä kyseessä on loppujen lopuksi vain ihmisten itse luoma käsitys jostakin kaukaisesta tai tuntemattomasta, johon yksittäisen ihmisen käsi ei ylety.

Minulle politiikka on kuitenkin ensisijaisesti demokratian tapa vastata yhteiskunnassa vaikuttaviin epäkohtiin tai asioihin, joita tahtoisin muuttaa tai parantaa. Politiikka onkin lähtökohtaisesti yksinkertaisia, pieniä asioita.

Visioin Suomesta valtiota, joka takaisi jatkossakin ilmaisen koulutuksen sekä mahdollistaisi vastikkeettoman sosiaaliturvan, eli perustulon. Visioin Euroopasta, joka sallisi globaalit työnseisaukset sekä jossa maksettaisiin samaa palkkaa tehdystä työstä jäsenvaltiosta riippumatta. Visioin maailmasta, jossa jokainen saisi olla avoimesti oma itsensä tarvitsematta pelätä henkensä puolesta. Tässä piilee länsimaisen demokratian hienous – jokaisella on oikeus valita.

Eurooppalaisen integraation myötä päätöksenteko on siirtynyt valtioiden paikallisilta parlamenteilta yhä syvemmin kohti Brysseliä, Euroopan unionin lippulaivaa. Vaikka edustajat kokoustavatkin toisen valtion maa-alueilla, edustavat he siellä Suomen kansaa.

Koen eurovaalien olevan osittain merkitykseltään suuremmat kansanvaalit kuin eduskuntavaalit, sillä vaalit käydään valtakunnallisesti vaalipiirimenettelyn sijaan. Tämä antaa äänestäjille enemmän valinnan- sekä liikkumavaraa tutustua itseään eniten miellyttävään ehdokkaaseen, joka omalta osaltaan korostaa todellista kansanvaltaa ja sen merkitystä globaalissa päätöksenteossa.

Valtionrajat ylittävän yhteistoiminnan kautta voimme kehittyä itse, mutta myös viedä osaamistamme muualle äänestämällä puoluetta ja ehdokasta, joidenka ajatukset kohtaavat kansalaisen itsensä. Maailman merkittävimpiä politiikkoja ovatkin siis kansalaiset itse.

Vasemmiston eurovaalitavoitteitteet ovat alusta alkaen kulkeneet kansalaisten ehdoilla. Puheet unionin mahdollisesta liittovaltiokehityksestä on lähtökohtaisesti ratkaistava jäsenvaltioissa toteutettavalla kansanäänestyksellä sekä tasaveroinen koulutus on kyettävä turvaamaan kaikkialla jäsenvaltioissa.

Meille koulutus onkin perusoikeus, jonka ei tule perustua sosioekonomiseen asemaan. Arvoliberaalit asenteet, yksilönvapaus, ihmisoikeudet, työntekijöiden asema sekä Euroopan tulevaisuus ovat ratkaistavissa vain vaaliuurnien kautta.

Joni Lappalainen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.