Tuli suuri kuntajytky

Kuntauudistustaaperrusta seuratessani olen jo parin vuoden ajan ihmetellyt, missä viipyy kuntien valtionosuusuudistus. Uudistusesityksessä heilahti nyt sellainen leka, että se pistää pienet ja vähän suuremmatkin kunnat polvilleen.

Kuntien ongelma on siinä, ettei niillä ole sellaisia tulojen hankkimiskeinoja, joilla nykyisistä palvelujen tuottamisvelvoitteista tulevaisuudessa selvitään. Veroja voidaan tietysti nostaa, mutta siinäkin tulee rajat vastaan. Tulopohjaa on siis laajennettava tai järjestämisvastuuta pienennettävä.

Hallitus on valinnut kuntakoon kasvattamisen tulopohjan laajentamiskeinoksi. Karttaharjoitus kuntauudistukseksi tehtiin ministeriössä. Se aiheutti kovan vastustuksen, lähes kapinan kuntakentällä. Avuksi otettiin sote-uudistus. Se näyttää törmäävän kunnille annettuun vahvaan itsehallintoon perustuslaissa. Seuraavaksi yritettiin puoluetoimistoissa ohjata perustuslakivaliokunnan jäseniä tulkitsemaan lakia siihen suuntaan, että kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoinen saatavuus (18§) on tärkeämpi kuin saman lain kuntien itsehallintopykälä (121§).

Kun sekään ei näytä vievän toivottuun tulokseen keksittiin yhdistettäviä kuntia koskeva alueellinen kansanäänestys. Miten tämä sopii perustuslain henkeen kuntien itsehallinnosta, jos kunnan lakkauttamisesta päättävät toisen kunnan asukkaat. Voitaisiinko tätä keinoa sitten tulevaisuudessa käyttää esim. maakuntien tai vaalipiirien yhdistämiseen?

Ministerit, muun muassa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vakuutti taannoin Muuramessa, että pakkoliitoksella ei kuntaa yhdistetä. Nyt hän kuitenkin on lehtitietojen mukaan sitovan alueellisen kansanäänestyksen kannalla. Voiko poliitikkoihin enää luottaa?

Mutta tämä valtionosuusuudistus ei ole suoranaisesti minkään lain vastainen. Se lienee tämän hallituksen viimeinen ja tehokkain keino runnoa kuntia yhteen.

Esitys tulee liian myöhään velkaisten syrjäseutujen, pienten kuntien kannalta. Se olisi pitänyt tehdä jo 10–15 vuotta sitten kun kuntien taloudet oli paremmassa kunnossa. Vaikka kaikki Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kunnat pantaisiin yhteen, uusi kunta ei tule enää selviämään nykyisten palvelujen tuottamisesta.

Ministeri Henna Virkkunen (kok.) totesi, että uudistus on neutraali maakunnan tasoilla. Samalla ajatuksellahan valtionosuuksia voidaan siirtää pohjoisesta etelään ja sanoa, että tulos on valtakunnallisesti neutraali.

Mutta onko se neutraali ja tasapuolinen eri puolilla Suomea tai maaseudulla ja kaupungeissa asuvia ihmisiä kohtaan? Esitetty uudistus tulee autioittamaan Itä-ja Pohjois-Suomea. Palvelut katoavat. Ihmiset muuttavat keskuksiin ja kiinteistöjen arvot laskevat. Kierre on valmis.

Oikea keino olisi vähentää reilusti kuntien tehtäviä. Hallituksen rakennepaketti ei ole riittävä. Esimerkiksi näpertely ympärivuorokautisen hammaslääkäripäivystyksen poistamisella ei tuo säästöjä, koska päivystystä ei ole käytännössä toteutettu.

Aikuisväestöä ei tähänkään asti hammaslääkäri ole tarkastanut vuosittain vaan 1–3 vuoden välein potilaan henkilökohtaisen sairastavuusriskin mukaan. Mistä siis esitetty 5 miljoonan euron säästö?

Kuntien rahoitusongelman ratkaisee vain sote-palvelujen siirto maakunnalliselle (SHP) tai erva-alueille, joiden tasapuoliset palvelutuottamisvelvoitteet määritellään. Samoin rahoituspohja suunnitellaan kokonaan uudelleen.

Mentäisiin nyt kuntauudistuksessa eurooppalaiseen suuntaan. Siellä erikokoiset kunnat hoitavat lähipalveluina lähinnä kunnallistekniikkaa, sosiaali- ja ympäristöasioita sekä oppivelvollisuuskoulutusta. Ja tietysti ylläpidetään vahvaa kuntalaisten me-henkeä.

Kari Jussila

hammaslääkäri

kunnallisneuvos

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Syrjäytyminen juurihoitoon

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.