Tulisiko valtakunnanoikeuden kokoontua?

Tulisiko valtakunnanoikeuden kokoontua kansanedustustaja Juha Mäenpään (ps.) valtiopäivien avajaisissa esittämästä kielikuvasta koskien ”vieraslajien torjuntaa?” No, ei tule. Mutta syyteasia on kuumentanut tunteita ja syyttömyysolettamasta on syntynyt jyrkkä erimielisyys kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professorin Martin Scheininin ja perussuomalaisten välille.

On huomattava, että kierroksilla käyvät keskusteluun osalliset eivät täysin hahmota juridista problematiikkaa ja käytännön seurauksia.

Lapin yliopiston professori Mikko Vuorenpää totesi, että ellei ole edellytyksiä syytteen nostamiselle, siitä ei voi tehdä sellaista päätelmää, että jonkinlainen epäily syyllisyydestä jäisi elämään. Hänen käsityksensä historian valossa on virheellinen. Myöskään suurlähettiläs Alpo Rusin syyttämiselle ei ollut aikoinaan edellytyksiä, mutta epäily syyllisyydestä jäi elämään. Kesti vuosia siviilioikeudenkäynneissä saada valtio vastuuseen ja korvausvelvolliseksi hänen syyttömyysolettamaansa loukkaavista viranomaistoimista.

Professori Scheininin käsitys sitä vastoin on, että jos eduskunta ei anna valtakunnansyyttäjälle syyteoikeutta Mäenpään syyttämiselle, epäily syyllisyydestä jää. Scheinin ei tunne esitutkintalakia. Sen mukaan epäiltyä on kohdeltava syyttömänä. Siis jo poliisitutkinnassa lähtökohtana on oletus epäillyn syyttömyydestä. Lisäksi poliisi voi jo syyttäjää kuulematta päättää tutkinnan perusteella ”ei rikosta”.

 

Poistuisiko epäily sillä, että Toiviainen saisi syyteoikeuden ja tekisi syyksilukevan päätöksen syyttämättäjättämisestä, esimerkiksi rikoksen vähäisyysperusteella. Tällöin viranomaisen toimesta kansanedustajan todettaisiin syyllistyneen rikokseen. Tuskin Toiviainen omassa julkisuudenhaussa kuitenkaan ajattelee, että juttu olisi menestyksellisesti hoidettavissa valtakunnanoikeudessa?

Onneksi lienee niin, että eduskunta ei huolimatta sisäisistä poliittisista kilvanasetteluista ja heimosodista anna suostumusta sille, että viranomaistoimin voitaisiin valtiopäivillä lausuttuun puuttua.

Suomen perustuslain mukaan kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa on kannattanut. On syytä uskoa, että jo ilman ensimmäistäkään perussuomalaisten ääntä kansanedustuslaitos säilyttää asemansa ja hylkää Toiviaisen esittämän pyynnön edustajansa syytteeseen saattamiseksi.

Olli Santanen
varatuomari
Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Minkä ihmeen takia tällä tavalla?

THL kadotti otteen jo tammikuussa

Kuusan vanha metsä ansaitsee suojelun

Lyhyet

Lyhyet

Kuka luo kaupunkiprofiilin?

Musiikkitaloa kohti

Jyväskylän ikuisuusprojektit

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.