Tulkinnallako uusi kuntakartta?

Teen töitä pohjoisessa Keski-Suomessa Pihtiputaan kunnanjohtajana. Todennäköisesti useimmat tulevista kolumneistani käsittelevät niitä asioita, jotka työssäni ovat ajankohtaisia. Tuon esiin näkökulmia kasvukeskusten ulkopuolelta. Asiat eivät aina näytä samanlaisilta, kun niitä katsotaan eri puolilta maata, ja maakunnan sisälläkin kuntien ja alueiden kesken on suuria eroja. Tämä on hyvä muistaa, kun käydään keskustelua kuntien asioista.

Yksi hyvin ajankohtainen ja merkittävä aihe liittyy meneillään olevaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen eli PARAS-hankkeeseen. Hallitus on iltakoulussaan 21.11.2007 linjannut PARAS-hankkeen etenemistä ja jatkototeutusta. Se on tulkinnut ns. järjestämisvastuuta tavalla, joka aiheuttaa monenlaisia kysymyksiä kuntakentässä. Asia on kuntien itsehallinnolle hyvin tärkeä, ja siitä on syytä käydä laajaa keskustelua.

Taustaksi kerrottakoon vielä hieman kuntia säätelevän lainsäädännön perusteita. Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntalaissa säädetään, että kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla. Näin ollen kuntien tehtäväkentän olettaisi olevan melko vakaalla pohjalla, ja tehtäväkentän muutosten tulisi perustua lainsäädäntöön. Vaikka kuntien itsehallinnolla on perustuslaillinen suoja, kunnat ovat olleet vuosien mittaan altavastaajina, kun valtio on säätänyt laeilla kunnille uusia velvoitteita.

Mitä jää kunnan päätehtäväksi?

Järjestämisvastuu liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueisiin. Niiden kuntien, joiden asukasmäärä on alle 20 000, on muodostettava yhteistoiminta-alueita huolehtimaan perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä. Näin muodostettavan alueen väestömäärän on oltava vähintään mainittu 20 000, ja sen hallinnollisena toimielimenä tulee olemaan kuntayhtymä tai kuntien yhteinen toimielin, esimerkiksi lautakunta. PARAS-hankkeen puitelaissa on säädetty joitain poikkeuksia asukasmäärärajaan, mm. pitkät etäisyydet. Järjestämisvastuussa on kysymys siitä, että palveluiden järjestäminen annetaan tuon yhteisen toimielimen tehtäväksi.

Mitä tuo järjestämisvastuu pitää sitten sisällään? Hallituksen 21.11.2007 tekemä tulkinta sanoo:

"Palveluiden järjestämisvastuuseen kuuluu palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määritteleminen sekä tuotantotavasta päättäminen. Siihen kuuluu palveluiden saatavuudesta huolehtiminen, mutta palvelujen järjestäjä ei välttämättä tuota itse palveluja. Järjestämisvastuuseen kuuluu palvelujen yhdenvertainen järjestäminen alueella."

Kun yllä olevaa tulkintaa lukee, on pakko kysyä, mitä jää tämän jälkeen peruskunnan päätettäväksi? Kun kuntayhtymä tai yhteinen lautakunta määrittää tarpeen, määrän ja laadun sekä tuotantotavan, jää peruskunnalle käsittääkseni vain laskujen maksut. Tämä on varmasti ensimmäinen kerta Suomessa, kun rahoittajalta otetaan pois kaikenlainen valta, jolla se voisi hallita rahoituksen kohdetta. Kunnille ei jää tuolla tulkinnalla mitään muodollista valtaa ohjata järjestämisorganisaatiota. Tämä on perin mielenkiintoista, kun asiaa peilataan kokemuksiin kuntayhtymistä. Kuntayhtymien hyvin yleinen ongelma perinteisesti on ollut se, että ne ovat alkaneet elää toiminnallisesti ja taloudellisesti omaa elämäänsä riippumatta peruskuntien taloudellisesta tilanteesta. Hallituksen tulkinnalla järjestämisvastuussa oleva organisaatio, kuntayhtymä tai lautakunta saisi vielä itsenäisemmän vallan kuin kuntayhtymät nykyisellään konsanaan. On helppo ennakoida, mihin tämä tulee johtamaan - ei ainakaan menojen kasvun hillintään, joka kuitenkin on yksi PARAS-hankkeen keskeisimmistä tavoitteista.

Hallituksen tulkinta järjestämisvastuusta aiheuttaa lukuisan määrän muitakin kysymyksiä. Pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet käsittävät noin 50-60 prosenttia kuntien nykyisistä käyttömenoista. Voiko hallitus pelkällä järjestämisvastuun tulkinnalla muuttaa näin suurelta osin kuntien itsehallinnollista tehtäväkenttää, jolla on perustuslain suoja? Maalaisjärjellä ajateltuna näinkin oleellinen muutos tulisi tehdä lain muutoksella, mutta ainakaan puitelaista ei löydy tällaista tulkintaa. Vai onko hallituksen tulkinnan perimmäinen motiivi kuntakartan uudelleenjärjestäminen? Tosiasiahan on, että jos tuo tulkinta muuttuu todeksi, 50-60 prosenttia kuntien tehtävistä muotoillaan uusiin, vähintään 20 000 asukkaan hallintoyksiköihin, jotka ovat käytännössä kaukana kansanvallasta. Myöhemmin lienee kohtuullisen helppoa muodostaa uudet kunnat tälle jaotukselle. Jos tulkinnan takana on tällainen ajattelu, olisi rehellisempää ja perustuslain mukaista tehdä muutos eduskunnassa lain muutoksella. Jos taas tulkinnan taustalla on ajatus, että nämä asiat halutaan pois kuntien vastuulta, miksi rahoitusvastuuta ei tältä osin siirretä suoraan valtiolle?

Helsingissä hallituksen tulkintaa järjestämisvastuusta ei pidetä ongelmana. Vastaväitteenä sanotaan, että kunnathan sinne yhteiseen toimielimeen edustajia valitsevat. Kyllä ne siellä kuntien puolta pitävät. Kaikki kunnallishallinnossa vähänkin kauemmin mukana olleet tietävät, että näin ei ole. Asetelma saattaisi toimia esitetyllä tavalla vain, jos näihin toimielimiin valittaisiin kunnista ylintä luottamusmies- tai virkamiesjohtoa. Tämä on käytännössä vaikeaa, koska näillä henkilöillä on jo muutoinkin riittävästi tehtäviä, eikä tällainen keskittäminen tietenkään olisi järkevää, jos kansanvallasta halutaan edes nimeksi pitää kiinni.

Muutos on välttämätön

Olkootpa hallituksen tulkinnan taustalla millaiset motiivit ja tahtotilat tahansa, on yksiselitteisen selvää, että hallituksen tulkinta on käytäntöön sopimaton, eikä se ole looginen PARAS-hankkeen tavoitteisiin nähden. Sillä, joka maksaa, täytyy olla sananvalta siihen, mihin lasku kohdistuu. Eli rahoitusvastuuta ja järjestämisvastuuta ei saa kokonaan erottaa toisistaan. Peruskunnilla tulee säilyttää vähintäänkin jonkin tason todellinen ohjausvalta kokonaisrahoituksen, palvelurakenteiden ja palvelukokonaisuuksien osalta.

On selvää, että kunnat ovat välttämättömän muutoksen edessä, ja siksi PARAS-hanke puoltaa paikkansa. Hyvin perustellusti voidaan kuitenkin kysyä, ovatko PARAS-hankkeen keskeiset välineet kuntaliitokset ja yhteistoiminta-alueet sopivia muuttuneisiin olosuhteisiin? Ympäristö on muuttumassa keskitetystä, pitkälle ohjatusta, hallinnosta kohti itseohjautuvampaa, hajautettua hallintoa, jossa tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja ja moninaista verkottumista. Kehityksen suunta on erilaisten tutkimusten mukaan selvästi hierarkioista verkostoihin. Ovatko valtion toimenpiteet PARAS-hankkeessa tästä näkökulmasta sopivia? Hyväksyykö se innovatiivisia ratkaisuja, vai pakotetaanko kaikki alueet ja kunnat hierarkisiin, ylhäältä annettuihin ratkaisuihin? Voidaanko kuntien niin halutessa kohdistaa katse entistä rohkeammin peruutuspeilin sijasta kauas tulevaisuuteen?

Muistini mukaan Suomen metsäpolitiikassa elettiin joskus vaihetta, jolloin mäntyä istutettiin pääsääntöisesti kaikenlaisille alueille, maatyypistä riippumatta. Kesti aikansa, ennen kuin ymmärrettiin, että mänty ei kasva kaikkialla, vaan muitakin puulajeja tarvitaan.

Samanlaisia oireita ilmenee näinä aikoina kuntapolitiikassa. 20 000 asukkaan kuntia tai yhteistoiminta-alueita yritetään istuttaa joka notkoon luontaisista liikkumisalueista, vesistörajoitteista ja pitkistä välimatkoista riippumatta.

Väärille maatyypeille istutetut männyt kuolivat. Luonnottomat kunta-alueet tuskin kuolevat, mutta kuihtuminen tapahtuu kiihtyvällä vauhdilla. Toivoa sopii, että PARAS-hankkeen toimeenpanossa löytyy ymmärrystä muillekin puulajeille kuin männyntaimille. Kitukasvuinen, huonosti hoidettu taimikko ei luonnossa silmiä hivele. Olkoot muutokset kuntien osalta millaisia tahansa, mutta tehtäkööt ne lakeja noudattaen. Vai oliko Sipoon tapaus vain alkua tulevalle käytännölle, jossa niin sanotun yhteisen hyvän nimissä lakeja ei tarvitsekaan noudattaa?

Jäniskevennys: Sanonta "valitukset Jurvan kuntaan" on puhekielessä hyvin yleinen. Jatkossa tulee ongelmia: Jurva on liittymässä Kurikan kaupunkiin, joten tällekin asialle pitää löytää uusi muoto. Mikään ei ole pysyvää.

Kirjoittaja on Pihtiputaan kunnanjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kotakennään salmi alkaa jäätyä. Kuva: Arja Siikström

Lyhyet

Lukijan kuvatKeskipäivän lyhyt valon hetki. Kuva: Juhani Rossi

Talvi yllätti Muuramessa. Kuva: Leena Lätti

Vesangan vanha mylly. Kuva: Sulo Ojanen

Lyhyet

Pakkoruotsi valinnaiseksi

Jyväskylästä voi tulla Liikkuva kaupunki

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.