Tunneperäisesti turvetuotannosta

Jussi Alanko hyökkäsi mielipidekirjoituksessaan (Ksml 4.6.) turvetuotantoa puolustanutta maakuntajohtaja Anita Mikkosta vastaan. Alanko epäili myös kuormitusmittauksia tehneiden ulkopuolisten asiantuntijoiden tuloksia virheellisiksi. Mittauksia tehneenä toivon Alangonkin perustavan tästedes väitteensä tosiasioihin. Käytössämme olevat mittarit on lukuisin vertailevin laboratoriokokein todettu erittäin tarkoiksi ja luotettaviksi.

Mittaustulokset monilla alueilla ovat kieltämättä olleet yllättäviä yleiseen mielipiteeseen verrattuna. Viime kesän mittauksissa turvetuotannon osuus Kyyjärveen laskevien vesien humuspitoisuudesta oli 2,7 prosenttia. Raportti löytyy Suomen Ympäristökeskuksen TASO-hankkeen internetsivuilta. Tämän kevään tulva-aikaan Kyyjärvellä tehdyissä mittauksissa turvetuotannon osuus oli 2,3 prosenttia. Keväällä virtaamat olivat noin 15-kertaiset viime kesään verrattuna, eli prosenteissa osuus pysyi lähes samana sekä pienten että suurten virtaamien aikana. Kevään mittauksissa oli mukana myös ely-keskuksen edustaja.

Joutsan Siikaveteen laskevan Kälkänjoen varrella on runsaasti turvetuotantoa, jonka on väitetty pilaavan alapuolista Siikavettä. Kevään tulva-ajan mittauksissa saatiin siellä turvetuotannon osuudeksi humuskuormituksesta 2,2 prosenttia ja kuukautta myöhemmin virtaamien vähennyttyä 3,4 prosenttia.

Keuruun Martinjärven on sanottu kasvavan umpeen sen yläpuoliseen Suojärveen laskevan Kalmunevan turvetuotantoalueelta tulevan humuksen takia. Viime kesän mittaukset kertoivat Kalmunevan osuudeksi 0,5 prosenttia. Kaikissa yllä mainituissa tapauksissa on turvetuotannosta lähtevän kiintoaineen prosentuaalinen osuus ollut vielä humusmääriäkin pienempi.

Suomen pinta-alasta noin kolmannes on soita. Lähes kaikki järvemme ovat edellisen jääkauden soihin painamia matalia ”lätäköitä”. Purot ja joet tuovat näihin mataliin järviin ravinteita ja humusta, jotka yhdessä soistavat järvet jälleen.

Ihminen nopeuttaa tätä kehitystä mm. ojituksilla. Soita ojitetaan pelloiksi, metsiksi ja turveteollisuuden tarpeisiin. Suon sisältä vesi poistuu ojien pohjia myöten ja veden mukana siirtyy järviin ravinteita, humusta ja kiintoaineita. Samoin sadevedet siirtyvät soiden kautta ravinteikkaina ojiin ja edelleen järviin. Muiden ojitusten osuus on noin satakertainen turvetuotannon ojituksiin verrattuna.

Turvetuotantoon suhtaudutaan usein tunneperäisesti ja sitä vastustetaan ilman faktatietoja. Olemme informoineet näistäkin mittaustuloksista viranomaisten lisäksi myös useita ministereitä ja kansanedustajia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Hoitaja- mitoitus- vääristelyä

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

Syyskuun kielo. Kuva: Matti Hyvärinen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.