Turvallisuus - kuntavaalien yksi vaaliteema

EU:ssa vietettiin lokakuussa paikallisen demokratian viikkoa, ja sen tiimoilta järjestimme Pihtiputaan kunnassa vaalikahvituksen ennakkoäänestyksen loppuvaiheessa. Kunnantalon aulassa kävi kahveilla mukava määrä kuntalaisia: puolitoista sataa. Kunnan ja kehittämisyhtiö Witaksen sekä Wiitaunionin henkilöstöä oli vastaamassa asiakkaiden kysymyksiin, ja keskustelu äityi välillä hyvinkin vilkkaaksi.

Kävijöistä noin 50 vastasi mielipidetiedusteluun, jossa kartoitettiin kuntapalvelujen tasoa ja kehittämistoiveita. Vastauksissa näkyy huoli palvelujen loittonemisesta sivukyliltä keskustaan ja jopa kunnasta kokonaan muualle. Sinänsä kuntapalveluihin ollaan tuon otoksen perusteella aika tyytyväisiä, mutta monia toiveitakin esiintyy, ja tehostamis- sekä kehittämistarpeita kuntapalveluissa riittää. Kaikkinensa demokratiakahvit oli myönteinen kokemus sekä kävijämäärän että sisällöllisen annin perusteella.

Kahvien lomassa eräs iäkkäämpi kävijä kertoi, että heillä oli käynyt äskettäin kotiovella ulkomaalaisia henkilöitä kauppaamassa kiikareita. Kertoja hieman ihmetteli tapahtunutta, ja niin tein minäkin. Miksi ulkomaalaiset tulevat kauppaamaan Pihtiputaalle kiikareita?

Tiettävästi useammalla autolla liikkeellä olleet kauppaajat olivat Baltian maista ja kiikareita oli matkassa koko peräkontillinen. Oliko kysymyksessä yksittäinen bisnesmatka vai piirtääkö joku rikollisjoukkio tarkempia karttoja Suomen maaseudusta tulevia matkoja varten? Monenlaisia kysymyksiä herää tämän yksittäisen tapahtuman pohjalta.

Olen kuullut, että yleisemminkin arvellaan tämäntyyppisen toiminnan lisääntyvän, ja selvää on, että tämä luo lisää turvattomuutta. Turvattomuus lisääntyy muutenkin siksi, että poliisien palvelut etääntyvät edelleen samalla, kun erilaiset ampumavälikohtaukset ja muu rikollinen toiminta lisääntyy ja saa uusia muotoja.

Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokselta saapui 3.10. kuntaan lausuntopyyntö poliisin hallintorakenteiden tulevista muutoksista. Lausuntoaikaa annettiin ruhtinaallisesti 17.10. asti. Tästä on aistittavissa jo sekin, että lausuntoa ei oikeasti taidettu halutakaan, vaan tahdottiin vain täyttää menettelyn muodollisuus.

Lausuntopyynnössä todettiin, että pääpoliisiasemasta (Jyväskylässä) ja poliisiasemista (Jämsässä, Keuruulla ja Saarijärvellä) on päätetty sisäministeriössä 16.11.2007. Muista palvelupisteistä ministeriö päättää kuultuaan poliisilaitoksia ja poliisin lääninjohtoa.

Pihtiputaalle esitetään suunnitelmassa yhteispalvelupisteen perustamista 1.10.2009 lukien. Käytännössä poliisi ei ole kuitenkaan käsittääkseni innostunut yhteispalvelupisteestä. Eikä tosin kuntakaan. Yhteispalvelupisteen pitäisi olla oikea palvelupiste, josta saa asianomaisen palvelun ja jossa kukin mukanaolija maksaa kustannuksensa.

Kunnan ylläpitämää lomakekonttoria on turha perustaa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen on hahmotellut oman visionsa yhteispalvelupisteistä, mutta nekään eivät tuo asiaan ratkaisua, jos eri tahot eivät niihin sitoudu, niin kuin nyt näyttää tapahtuvan. Poliisin osalta yhteispalvelupiste ei toisi kenttätoimintaan mitään apua, ainoastaan lupapalveluihin. Lupapalvelut pitäisimme mieluusti kunnassa lähellä kuntalaisia, mutta valtion tuottavuusohjelma rajannee väkimäärältään liian vähäiset pihtiputaalaiset tuottamattomina palvelujen ulkopuolelle. Näin ollen luvat haettaneen jatkossa vähintäänkin Viitasaarelta.

Suomi Euroopan turvallisin maa 2015

Sisäministeri Anne Holmlund lähestyi kunnanjohtajia 15.10. päivätyllä kirjeellään. Otsikkona kirjeessä oli "Kansalaisten turvallisuus kunnan toiminnan keskiössä". Kirjeessä kerrotaan valtioneuvoston tehneen 8.5.2008 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta.

Siinä on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Kunnissa uusitut turvallisuussuunnitelmat tulisi käsitellä valtuustoissa viimeistään vuoden 2010 aikana. Turvallisuussuunnittelua on työnnetty kuntien kontolle vuodesta 1999 alkaen.

Asia on sinänsä tärkeä, ja sen tärkeyttä vielä korostavat Jokelan ja Kauhajoen tapahtumat. Nuo tapahtumat ovat tuoneet turvattomuuden tunteen iholle. Kuitenkin valtion tuottavuusohjelman toimeenpano vie meiltä alueella asuvat lähipoliisit pois sitä mukaa, kun alueen poliisit eläköityvät. Olisi toivottavaa, että tulevan pääpoliisiaseman poliisipäällikkö kertoisi julkisesti, kuinka paikallistuntemus säilytetään tulevassa organisaatiossa ja kuinka Pihtiputaan mummo säilyttää turvallisuuden tunteensa Pihtiputaan Muurasjärvellä vuonna 2015? Mikä on poliisin rooli paikallisessa turvallisuussuunnittelussa, vai jätetäänkö turvallisuus näillä alueilla pelkästään kuntien vastuulle?

Onko tulevaisuuden visio se, että kunnanjohtajat ja muut kunnan virkamiehet kulkevat maaseudulla coltit lonkalla kuin ennen villissä lännessä? Vai pitääkö kunnan pestata palvelukseen uusia työntekijöitä ja perustaa turvakaarti?

Vaalipäivänä luki eräässä vaalimainoksessa osuvasti, että turvallisuus tehdään lähellä. Se oli yhtä oiva sanonta kuin Timo Soinin edellisviikolla lausuma "verot kyllä haetaan vaikka pitkospuiden päästä, mutta ei palveluita". Tietysti on selvää, että turvallisuus koostuu lukuisista muistakin asioista kuin virkavallan läheisyydestä, ja turvallista tai turvatonta yhteisöä on tekemässä jokainen meistä.

On selvää, että muutoksia tapahtuu valtion tuottavuusohjelman myötä, ja meidän seudullamme myös siksi, että asiakkaat vähenevät ja väestö ikääntyy. Näin tapahtuu sekä valtion palveluissa että kunnan palveluissa. Jonkunlainen inhimillinen tasapaino muutoksessa olisi kuitenkin löydettävä kansalaisten tarpeiden ja tuottavuusohjelman väliltä, sillä välimatkat ovat pitkät ja kulkeminen etenkin julkisilla liikennevälineillä hankalaa.

Valtion palveluiden muutoksen valmistelussa vauhti on vain kiihtynyt. Lähes kaikilla hallinnonaloilla valmistellaan hallintorakenteiden muutoksia. Konsepti on samantyyppinen asiasta ja hallinnonalasta riippumatta. Perusteena muutokselle on yleensä valtion tuottavuusohjelma. Uudeksi hallintoalueeksi on tarjolla seutu tai yhteistoiminta-alue tai maakunta. Yksittäistä kuntaa ei enää lainvalmistelussa tunneta.

"Suurkunnat" muodostetaan nyt pikkuhiljaa näin, kun Paras-hankkeessa se ei kaikkialla onnistunut. Meneillään olevan valmistelutyön pohjalta palvelurakenne tulee näin ollen olemaan kovin erilainen 5-10 vuoden kuluttua, vaikka kuntarakenteessa ei suuria tapahtuisikaan. Abraham Maslow'n tarvehierarkiassakin turvallisuus on jo toisella sijalla; toivottavasti paikallisuudelle ja lähipalveluille löydetään uusia muotoja, jotka luovat kansalaisille elintärkeää turvallisuutta.

Idols-voittaja Keski-Suomesta?

Kotiseuturakkaus ja yhteisöllisyyden tunne ovat osa turvallista arkea. Idols-kisa on tuonut piristystä syksyn pimeyteen Pihtiputaalle ja Keuruulle. Kuntien nimet ovat olleet paljon esillä finaaliin selvinneiden Peten ja Koopin ansiosta. On jännittävä seurata kahden taitavan nuoren taivalta kohti erästä unelmaansa.

Loppu on kiinni monista asioista mutta ei vähiten äänestyskäyttäytymisestä. Keuruun seutu on osannut aina keskittää ääniään vaaleissa; nyt tuon taidon soisi sikiävän myös tänne pohjoisempaan. Pohjoinen Keski-Suomi ja kaikki muutkin: saa äänestää!



Kirjoittaja on Pihtiputaan kunnanjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kesätyöseteli kaikille päättöluokkalaisille!

Ennätyksiä ilman lapinlisää

Lyhyet

Lippumme elää ajassa

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Punamullan jakopolitiikan paluu

Nopeuden palvonnassa unohtuu tavaraliikenteen hidastava vaikutus

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.