Turvallisuuspolitiikasta pitää puhua

Turvallisuuspolitiikasta on virinnyt vilkas keskustelu päätoimittaja Pekka Mervolan realistisen kolumnin (Ksml 5.5.) jälkeen. On jo aikakin, sillä edessämme on vaikeita valintoja.

Hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko ei tuonut asiaan valaistusta, sillä päätöksiä puolustusvoimien tulevaisuudesta lykättiin mukavasti tulevaisuuteen, rahoitus jätettiin seuraavan eduskunnan ja hallituksen vastuulle. Ja kuitenkin edessä on vuosi 2020 – takaraja, jolloin ratkaistaan, aikooko Suomi panostaa itse turvallisuuteensa vai pitääkö etsiä muu ratkaisu.

Vuosi 2020 on lähellä, joten vakavaan keskusteluun olisi ryhdyttävä nyt.

Keskisuomalaisessa esitetyissä puheenvuoroissa kansanedustaja Mauri Pekkarinen esittää (Ksml 20.5.) absurdin väitteen, jonka mukaan ”liittoutuminen lisäisi riskiä”. Asia on päinvastoin: liittymällä sotilasliitto Natoon Suomen ennaltaehkäisevä turvallisuuskynnys nousisi yhdellä iskulla uskottavasti.

Puheet uskottavasta itsenäisestä puolustuksesta ovat harhaa, ja niinsanottu Nato-optio on itsepetosta. Valintamme on joko yksinäinen puolustus tai liittoutuminen.

Jankutus siitä, miten Yhdysvallat on hylkäämässä Euroopan, on virhearvio. Kesällä käynnistyvät Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppaneuvottelut. Siinä vakuuttava todistus Yhdysvaltain ja Euroopan yhteenkuuluvaisuudesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Osaamista Alvan johtoon

En ole kuullut leikkausten keskittämisestä mitään uutta

Lyhyet

Lyhyet

Osuuspankin fuusio oli torjuttava

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Seniorikortin hankala uudistus

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.