Turvallisuuspolitiikkamme vakaa linja

Viime töiksi ennen kesätaukoa eduskunnassa keskusteltu turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on käynyt läpi laajan parlamentaarisen tarkastelun. Siitä syntyy turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaamme johdonmukaisuutta ja samalla voidaan tukea puolustuksemme pitkäjänteistä suunnittelua.

Selonteko pitäisi antaa eduskunnalle mahdollisimman pian hallituskauden alussa, jotta poliittista ohjausvaikutusta voitaisiin vahvistaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitää lähteä edelleen monenkeskisen yhteistyön vahvistamisesta. Suomen kokoisen valtion etu on ilman muuta kansainvälinen järjestelmä, joka perustuu kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen kaikkialla maailmassa. Suomen on oltava aktiivinen jäsen kansainvälisessä yhteisössä jotta voimme vaikuttaa maailmanlaajuiseen kehitykseen ja samalla pitää huolta omista kansallisista eduistamme.

Kehitysmaissa elää maapallon liki seitsemästä miljardista ihmisestä noin 5,5 miljardia. Köyhyys, eriarvoisuus ja yhteiskuntien kehittymättömyys ruokkivat epävakautta.

Pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella kehityspolitiikalla voimme olla osaltamme vahvistamassa kehitysmaiden kykyä vastata kansalaistensa tarpeisiin. Painotamme kehityspolitiikassamme omista vahvuuksistamme lähtevää kehitysyhteistyötä, kuten demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä, koulutuskysymyksiä sekä energia- ja ympäristösektoreita.

Suomi on luvannut saavuttaa kehitysyhteistyömenoissa 0,51 prosentin bruttokansantulotavoitteen vuonna 2010 ja 0,7 prosentin tavoitteen vuonna 2015 - ja näistä sitoumuksista on myös pidettävä kiinni.

Suomelle Euroopan unionin jäsenyys on ollut perustavanlaatuinen turvallisuuspoliittinen valinta. Kun unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan syventyessä se pystyy entistä paremmin osoittamaan vahvaa johtajuutta kehitys-, ilmasto- ja turvallisuuspolitiikassa. Tavoitteena pitää olla entistä toimintakykyisempi ja yhtenäisempi EU.

Lissabonin sopimukseen sisältyvä avunantovelvoite lujittaa jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta ja velvoittaa kaikkia maita yhtäläisesti. Suomikin on sitoutunut antamaan muille jäsenvaltioille apua avunantovelvoitteen mukaisesti ja odottaa tietysti muiden jäsenvaltioiden toimivan samoin.

Puolustuksemme perustuu jatkossakin alueelliseen puolustukseen, laajaan reserviin, vahvaan maanpuolustustahtoon ja kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön. Uskottavan kansallisen puolustuksen ylläpitäminen edellyttää riittäviä resursseja.

Selonteossa linjattiin perustellusti kahden prosentin tasokorotus puolustusbudjettiin. Ulkoasiainvaliokunta edellyttää kuitenkin ponnessaan, että valtioneuvosto sisällyttää seuraavaan selontekoon seikkaperäisen arvion siitä, miten puolustusvoimien rakenteita on suunniteltu muutettavaksi tulevina vuosina. Tämä on entistä tärkeämpää, jos rahoituksen taso jää talouskriisin kurimuksessa alle nyt esitetyn.

Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää aiheellisesti huomiota siviilikriisinhallinnan resurssien parantamiseen. Mikäli siviilikriisinhallinnan asiantuntijatehtäviin lähetetään nykyistä enemmän suomalaisia, pitää kotimaan valmiuksia kehittää.

Tarvitsemme kansallisen ohjelman kehitys-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltioasiantuntemuksen kehittämiseksi.

AILA PALONIEMI kansanedustaja (kesk.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.