Turvapaikanhakijoista voimavara Jyväskylälle

Kasvava haaste kaikissa Suomen suurissa kaupungeissa on maahanmuutto ja sitä seuraava kotouttaminen. Jos kotouttamisessa epäonnistutaan, sen hintalappu on liian kallis niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) helmikuussa julkaisema tutkimus selvitti 1990–2013 maahanmuuttajien pärjäämistä työmarkkinoilla.

Tutkimuksen mukaan Afganistanista, Irakista ja Somaliasta tulleiden työllistyminen oli heikointa. Vuoden 2015 pakolaistulvassa Suomeen saapui eniten juuri näistä kolmesta maasta ja satoja jää pysyvästi Jyväskylään.

Turvapaikanhakijat saapuvat pääasiassa maista, jossa sosiaaliturva on heikko tai sitä ei ole ollenkaan.

Pysyäkseen hengissä niissä oloissa on tehtävä ihan mitä vain saatavilla olevia töitä. Suomeen tullessa passivoituminen alkaa jo vastaanottokeskuksissa.

Vaikka noin 300 euron vastaanottoraha ei ole iso, se on suunnannäyttäjä hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet asettuvat kaupunkeihin ja kuntiin asumaan ja ovat oikeutetut saamaan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työmarkkinatuen.

Jokainen maahanmuuttaja joutuu tekemään saman päätöksen kuin kantasuomalainenkin, elääkö sosiaalituilla vai hakeutuako töihin. Systeemimme ei saa passivoida maahanmuuttajia työn suhteen.

Edellä mainittujen kulujen lisäksi kaupungit satsaavat erillisiin kotouttamispalveluihin omilla resursseilla ja kolmannen sektorin kautta. Näiden lisäksi on vielä monia hankkeita ja projekteja, joiden rahoitus tulee EU:sta yksityisiin säätiöihin. Kukaan ei pysty laskemaan, paljonko yhden maahanmuuttajan kotouttaminen maksaa.

Vuoden 2015 suuresta turvapaikanhakijoiden määrästä sadat ovat muuttaneet Jyväskylään myönteisen päätöksen turvapaikasta saatuaan.

Monilla vastaanottokeskuksissa yhä asuvilla on vielä päätökset turvapaikasta tulematta, joten Jyväskylään muuttavien määrä tulee nousemaan.

Nyt tehtävillä kotouttamiseen liittyvillä päätöksillä on suurempi merkitys kuin koskaan aiemmin. Kaikki energia tulisi keskittää siihen, miten työelämään siirtyminen tapahtuisi nopeammin. On löydettävä ne keinot, joilla turvapaikanhakijoista tulee Jyväskylälle voimavara.

Kehittämiskohteita on monia: osaamiskartoitus, koulutus, työkokeilu, työssäoppiminen, oppisopimus, yrittäjyys jne. Itse nostaisin kärkihankkeena esille maahanmuuttajat viennin edistäjinä.

Ilman isompia koulutuksia jo vastaanottokeskusvaiheessa bisnesosaajat voisivat auttaa jyväskyläläisiä ja keskisuomalaisia yrityksiä viennissä. Heillä on osaamista, kielitaitoa ja kontakteja.

Suomen talous tökkii juuri viennin heikkouden vuoksi. Siksi uskon, että maahanmuuttajat voisivat olla suureksi hyödyksi juuri viennin edistäjinä. Suomella on niin paljon hyviä vientituotteita, jotka pitäisi saada maailmalle.

Kotouttamisen uusia hyviä käytäntöjä on otettava rohkeasti käyttöön, näin voimme säästää paljon rahaa ja samalla maahanmuuttajat pääsevät nopeammin osaksi Jyväskylän monimuotoista elämää.

Tomi Kuosmanen

ylitarkastaja, Maahanmuuttovirasto

kuntavaaliehdokas (kd.)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Nelostien siirto loi liikennesumpun

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Puun käyttö turvaa metsien hiilensidonnan

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.