Turvapaikka-asiat kuntoon kunnissa

Turvapaikkaa haki Suomesta vuonna 2016 yhteensä 5 657 henkilöä, kun heitä vuonna 2015 oli 32 476. Päätöksiä turvapaikka-asioissa tehtiin noin neljä kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä noin 28 200.

Niistä oli myönteisiä 27%, kielteisiä 51%, rauenneita 14% ja tutkimatta jätettyjä 8%.

Ensimmäistä oleskelulupaa haki vuonna 2016 yhteensä 26 071 henkilöä. Eniten oleskelulupaa haettiin perhesiteen perustella, yhteensä 10 579 hakemusta. Tehdyistä oleskelulupapäätöksistä 85% oli myönteisiä.

Vuoden 2016 alussa vastaanottokeskuksia oli 227, niissä oli noin 29 000 asukasta. Vuoden kuluessa keskusten määrää karsittiin turvapaikanhakijamäärän laskettua: nyt keskuksia on 126 ja niissä asukkaita noin 16 000, yksityismajoituksessa on noin 3 700 turvapaikanhakijaa, kertoo Migrin selvitys.

Turvapaikanhakijoista aiheutuneet kustannukset olivat viime vuonna 600–800 miljoonaa euroa laskentavasta riippuen. Tänä vuonna Suomi on sitoutunut ottamaan 2 078 turvapaikanhakijaa Kreikasta ja Italiasta ns. taakanjakosopimuksella. Lisäksi on mukaan laskettava ne, jotka itse ylittävät Suomen rajan. Määrän ennakoidaan olevan korkeintaan viime vuoden tasolla.

Suomi onkin kantanut vastuunsa hyvin pakolaiskriisissä ja eikä juuri enempää voi edellyttää, jotta tilanne pysyisi hallinnassa. Nyt on huolehdittava myönteisen päätöksen saaneiden kotouttamisesta yhteiskuntaan ja kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisesta. Tämän edistämiseksi myös kuntapäättäjien on sitouduttava.

Jarmo Nahkamäki

kuljetuspäällikkö, eläkkeellä

kuntavaaliehdokas (ps.)

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Palautetaan nuorten luottamus

Vain viisi minuuttia?

Suomi-ruokaa joulupöytiin!

Hallituksen joululahja köyhille ihmisille

Lyhyet

Huippututkijan tärkeysjärjestys

Lähisuhdeväkivalta on merkittävä ongelma

Säästetään Saarenmaan koulu

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.