Turvapaikkapolitiikasta

Julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua maahanmuutosta sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2008 alkaen. Myös kansanedustaja Anne Kalmari käsitteli asiaa kirjoituksessaan "Maahanmuutto karkaa käsistä" (Ksml 9.12.2009). Kirjoitus antaa aiheita kommenttiin.

Suomessa vastaanottojärjestelmää kuormittavat tällä hetkellä eniten perusteettomat turvapaikkahakemukset. Tällaisia ovat esimerkiksi EU-kansalaisten hakemukset sekä muista EU-maista turvapaikkaa aikaisemmin hakeneiden hakemukset, eli ns. Dublin-tapaukset. Nämä turvapaikanhakijat kuitenkin palautetaan. Tänä vuonna palautettujen määrä on lähes puolet turvapaikan hakijoiden määrästä.

Vilkkaasta julkisesta keskustelusta huolimatta monelta, kuten kansanedustaja Kalmarilta, on jäänyt huomaamatta Suomen turvapaikkapolitiikassa tapahtunut linjanmuutos. Vuosi sitten syksyllä eduskunta hyväksyi ulkomaalaislain muutoksen hallintovaliokunnan esityksestä hallituksen esitystä tiukemmassa muodossa. Tämän jälkeen kevään politiikkariihessä hallitus otti laajemmin kantaa turvapaikkapolitiikkaan, ja asetti tavoitteekseen juuri perusteettomien turvapaikkahakemusten vähentämisen. Säännöksiä ei siten olla höllentämässä vaan kiristämässä.

Toukokuussa julkistetussa turvapaikkapolitiikan selvityksessä esitettiin lukuisia toimia, joilla voidaan vähentää turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöksiä sekä purkaa Suomen vetovoimatekijöitä. Tällä hetkellä hallintovaliokunnan käsiteltävänä on lakimuutos, jolla rajataan turvapaikanhakijoiden oikeutta perheenyhdistämiseen ja työntekoon väärien tietojen perusteella sekä säädetään alaikäisten turvapaikanhakijoiden iänmäärityksestä. Pelkät "epävakaat olot" lähtömaassa eivät tosin tähänkään saakka ole riittäneet perusteeksi turvapaikan saamiseen.

Valmistelussa ovat myös leikkaukset ja muutokset turvapaikanhakijoiden toimeentulotukeen. Suoraan rahana annettavan tuen on arvioitu olevan yksi Suomen vetovoimatekijöistä, sillä Suomessa turvapaikanhakijoiden taloudellinen tuki on monia muita EU-maita runsaampaa. Sisäasiainministeriössä valmisteltavana oleva muutos, jolla suorasta rahallisesta tuesta siirrytään osittain muihin hyödykkeisiin, on erittäin perusteltu.

Kun tarpeettomien hakemusten määrä minimoidaan, voidaan voimavarat kohdentaa todelliseen avun tarpeeseen. Vastaanoton sujuvuuden takaamiseksi on tärkeää, että viranomaistyön resurssit turvataan.

Vastuullista turvapaikkapolitiikkaa on, että jokainen turvapaikanhakija kohdataan ihmisenä, mutta epäkohtiin puututaan jämäkästi. Maahanmuuttoa koskevat käsiteltävänä olevat ja tulossa olevat lakimuutokset vahvistavat turvapaikkapolitiikan hallittavuutta. Lainsäädännön vaikutukset heijastuvat nopeasti käytännön vastaanottotyöhön. Viime talvena käytössä olleet alaikäisten ikätestit ovat jo vähentäneet alaikäisinä turvapaikkaa hakevien määrää.

TAPANI TÖLLI kansanedustaja (kesk.) hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tyrnävä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tuntuu hyvältä, kun voi parantaa ihmisten arkea

Oikeaa isänmaallisuutta globaalissa maailmassa

Lyhyet

Lyhyet

Kesätyöseteli kaikille päättöluokkalaisille!

Ennätyksiä ilman lapinlisää

Lyhyet

Lippumme elää ajassa

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.