Turve kuuluu suolle

Turvetuotanto ja turvemaiden ojittaminen huuhtovat valuma-alueella veteen kiintoainesta, humusta ja raskasmetalleja, kuten elohopeaa. Sameutunut ja liettynyt järvivesi sotkee veneet ja kalanpyydykset eikä houkuttele uimaan.

Turvetuotannon seurauksena vesistöjen arvo kalavesinä, mökkirantoina ja matkailukohteina heikentyy. Vaikka päästöt lopetetaan, on pilattujen vesistöjen puhdistuminen hidasta.

Turvetuotanto tuhoaa soiden ekosysteemin ja heikentää luonnon monimuotoisuutta.

Lisäksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta luonnontilaisen suon jopa monta metriä paksu turvekerros on merkittävä hiilivarasto.

Tuo hiilivarasto olisi syytä pitää suossa, ei vapauttaa ilmakehään.

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti vahvistaa sen, mikä on tiedetty jo pitkään: ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on saatava kääntymään laskuun ja ilmaston lämpeneminen pysäytettävä.

Kivihiilen ja turpeen energiakäyttö ovat ilmaston kannalta yhtä haitallisia. Kivihiilen energiakäytöstä ollaankin viimein luopumassa kevääseen 2029 mennessä.

Suomen ilmastopaneelin mukaan myös runsaasti päästöjä aiheuttavasta turpeesta pitäisi luopua sähkön- ja lämmöntuotannossa samoihin aikoihin.

Valitettavasti fossiilisiin polttoaineisiin lukeutuvaa turvetta yhä poltetaan myös Jyväskylässä. Keljonlahden voimalaitos rakennettiin korvaamaan vanhat Rauhalahden ja Savelan turvevoimalat sekä useita raskasöljykäyttöisiä varavoimaloita.

Tällä hetkellä Keljonlahden voimalassa poltetaan noin 60 prosenttia puuta, 40 prosenttia turvetta ja 1 prosentti kivihiiltä, Rauhalahdessa puun ja turpeen suhde on noin 50–50.

On myös muistettava, ettei puunpolttokaan ole päästötöntä ja on pyrittävä aidosti päästöttömään energiatuotantoon.

Suomen ilmastopaneelin mukaan suuri osa tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin toteuttaa sähkön- ja lämmöntuotannossa, esimerkiksi lisäämällä lämpöpumppuja ja bioenergiaa kotien lämmityksessä. Sähköä tuotettaisiin selvästi nykyistä enemmän tuuli- ja aurinkovoimalla.

Energiantuotannon kannattavuutta ja siten myös kehittämistyötä ohjaa osaltaan hallituksen tukipolitiikka. Teollisuusyritysten energian käyttöä tuetaan vuosittain satojen miljoonien eurojen verohelpotuksilla, moninkertaisesti verrattuna uusiutuvan energian saamiin tukiin.

Sekä turpeen että kivihiilen verotusta on kiristettävä, jotta siirtyminen esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergiaan on nykyistä kannattavampaa.

Monimuotoinen luonto, puhtaat vedet ja raikas ilma ovat hyvinvoinnin perusta. Kestävä kehitys on mahdollisuus sovittaa yhteen sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset hyödyt.

Meri Lumela

puheenjohtaja

Keski-Suomen Vihreät

Tuija Mäkinen

Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen (vihr.)

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Työtä ilmaston puolesta yhteisillä ponnisteluilla

Palvelusetelit ja sosiaalipalvelut

Vapaiden uudistus perheiden ehdoilla

Työnantaja, uskallatko olla rohkea?

Työllisyys kasvu-uralle paikallisella sopimisella

Tulevaisuuden terveydenhuollon mahdollisuudet näkyviin

Tärkeä maatalous

Mäkinen ei tajua isoa muutosta autoilussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.