Turvetuotannosta suometsien hoitoon

Saarijärven reitti alkaa olla kuuluisa vesistön kokeman melkoisen turvekuormituksen vuoksi. Vesistöt ovat vedenjakajalla, eli seudulla, jossa vesistöt laskevat joko Pohjanlahteen tai Kymijokeen. Suotkin saattavat olla yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella, kun Päijänne vain 78 metriä merenpinnasta.

Vedenjakajaseudulla on runsaasti soita. Kai siitä syystä on Vapo keskittänyt turvetuotannon Keski-Suomessa juuri tuon vesistön seudulle. Alueen suot kiinnostivat myös jo aikaisemmin metsäojittajia.

Esimerkiksi Pylkönmäen metsäalueista on yli puolet soita. Noista soista ojitettiin vähintään 80 prosenttia. Metsäojitus aiheutti haittaa vesistöille, sillä ne joutuivat ottamaan vastaan erilaisia ravinteita ja kiintoaineita - näkyvintä on ollut turve. Turve on ajautunut jokien ja purojen suihin.

Tästä on esimerkkinä Karankajärvi Pylkönmäellä.

Rautapuron suu on tuon järven eteläpäässä. Aikaisemmin ruopattiin lähistöllä olevan Selänpäänjoen suu, koska sinne oli tullut runsaasti turvetta. Rautapuron suu on siirtynyt ulapalle päin ja sinne on kasvanut pajukkoa.

Peruskartta vuodelta 1959 ei enää pidä paikkaansa. Entinen järven ranta näkyy yhä korkean metsän reunana.

Viranomaiset edellyttävät, että kansalaisten tulisi itse käynnistää toimenpiteet, että vesistö kunnostettaisiin, siis ruopattaisiin. Toisaalta:

Eikö viranomaisten tulisi olla taho, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että kyseiset virheet korjataan? Sehän edellyttäisi myös, että haittaa tehneet vastaavat myös aiheuttamista vahingoista.

Mainitsemani kohde on jälleen hyvin ajankohtainen. Vapo on hakenut lupaa turvetuotannon aloittamisen Mätässuolla yli sadalla hehtaarilla.

Juuri tuolta suolta alkaa Rautapuro. Mielenkiintoista on, mitä se merkitsee Karankajärvelle. Ainakin se on selvää, ettei turvetuotanto paranna järven tilaa, päinvastoin.

Vapon mukaan soilla on turvetuotantoa vain yhdellä prosentilla. Vapo ei yhtä innokkaasti kerro, kuinka monta prosenttia Saarijärven reitin alueen soista on otettu turvetuotantoon. Se luku on aivan erilainen ja jokainen voi nähdä nuo valtavat arvet kyseisillä soilla. Ensimmäiseksi tulisi kunnostaa nuo suot ja rauhoittaa ne sekä siirtyä alueille, jossa ei ole vielä juuri turvetuotantoa.

Metsäojitusalueet ovat nyt metsittyneet, ja niiden ojat ovat sammaloituneet. Niiltä ei juuri tule vesistöön enää turvetta tai ravinteita. Niiden puolesta vesistöt voisivat korjaantua.

Ainakin mainitut suot tulisi jättää rauhaan, mutta energiapuusavotat olisivat nyt paikallaan. Soiden nuoret metsiköt pitäisi harventaa, jolloin jäävä puusto järeytyisi nopeasti. Se olisi metsänomistajien ja jopa Vapon eduksi.

VÄINÖ PAANANEN Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Perussuomalaiset valmiita vastuunkantoon

LyhyetTori satamaan Savonlinnan tyyliin. Sieltä köysirata harjulle. Turisteille ilma- vesikyytiä.Ja tuoretta kalaa

Lyhyet

Turpeen poltto pitää lopettaa nopeasti

Viisikko jatkaa seikkailujaan

Hippoksesta väitteitä ilman perusteita

Ravitsemusterapeutteja tarvitaan kunta- ja maakuntatyöhön

Lisää lääkäreitä ja sairaanhoitajia

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.