Turvetuotantoko ei muka haittaa matkailuelinkeinoa!

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun selvitys turvetuotannon aluetaloudellisista vaikutuksista ja taloudellisesta merkityksestä tuotantoalueille Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa (KSML 23.9.) ihmetyttää.

Johtopäätökset olivat: 1. Ei voi tehdä suoria päätelmiä, että turvetuotanto vaikuttaisi Keski-Suomen ja Etelä-Savon matkailuelinkeinoon. 2. Turvetuotanto ei vaikuta negatiivisesti rantakiinteistöjen arvoon. 3. Huoltovarmuus heikkenee jos tuotanto vähenee. 4. Turve luo varmemman pohjan tasaiselle energiatuotannolle kuin puupolttoaineet.

Keski-Suomen matkailu, erityisesti maaseudulla, nojaa vesistöihin. Selvää on, että likaiset, turvetuotannon pilaamat vesistöt eivät houkuttele matkailijoita kuin kerran.

Keski-Suomessa haitat ovat 3-kertaiset, koska turvetuotantoa on niin paljon enemmän.

Mistähän tutkijat ovat päätyneet siihen, ettei turveala vaikuta matkailuun? Eivät ainakaan maatilamatkailun ylläpitäjiä haastattelemalla.

Kun vesistön yläpuolella on turvetuotantoa, se vaikuttaa monin eri tavoin vesistön, kiinteistöjen, tonttien arvoon. Ei kukaan osta kesämökkitonttia, jos ei ole puhtaita rantoja.

Hyvä kysymys on, kuka korvaa arvonalennuksen. Aiheuttajako? Siinä olisi kauppakorkealle aihetta tutkia!

Huoltovarmuus on varmaan poliitikkojen suosikki. Turvetuotanto on heillä arvossa yli muiden ja yli puoluerajojen vasemmalta oikealle.

Jyväskylässä vihreillä on valta, ja voimalaitoksissa palaa turve heidän suosiollisella tuellaan. Milloin loppuu turpeen poltto kotikaupungissani; lupailtiin vuotta 2050.

Jyväskylä ylläpitää kolonialismia uudella tavalla, oman maan sisällä. Ympäröivä maaseutu saa maksaa kalliin, korvaamattoman laskun kaupungin harjoittamasta energiapolitiikasta.

Ei Jyväskylässä ole turvetuotantoa, mutta Karstulassa, Kyyjärvellä, Multialla, Saarijärvellä, Uuraisilla ja Kinnulassa on. Jyväskylä polttaa turvetta, jonka seurauksena järvet, joet ja suot tuhotaan eläimineen kasvineen. Mikä on niiden hinta?

Turve ei takaa puuta tasaisempaa pohjaa energian tuotannolle, näin on absurdia väittää.

Turpeella on nopeasti lisääntyviä riskitekijöitä, joita puun tuotannolla ei ole: sää ja ilmastotekijät, arvaamaton poliittinen ilmapiiri, ympäristötekijät kokonaisuutena, uudet energiaratkaisut kuten maalämpö, tuuli, aurinko, kasvava puu. Onneksi moni ei väitä turvetta uusiutuvaksi!

Kun lopuksi todetaan, että turpeen hyödyntäminen muussa kuin energiassa lisääntyy, usko alkaa loppua. Toiveena olisi edelleen, että ympäristövastuullisuus lisääntyisi, jotta päästöt saataisiin kuriin. Se muuten on hurskas toive, olen 40 vuotta odottanut näin käyvän.

Tänä kesänä verkot likaantuivat yhdessä yössä, aikaisemmin niin ei ollut tapahtunut.

Kun luin tutkimuksen, oli koko ajan tunne, että halutaan tiettyjä tuloksia ja niitä saatiin. Asiantuntijoista rahoittajilla oli Keski-Suomen osalta yksipuolinen edustus, Etelä-Savon osalta monipuolisempi. Tästäkö johtui, että tuloksetkin eroavat oleellisesti?

Turve saa täällä positiivisemman kohtelun kuin Etelä-Savossa. Syynä voi olla myös se, että täällä on koettu taistelu turhaksi menneinä vuosina, kuten se on ollutkin. Ihme ei ollut sekään, että tutkimuksen rahoittivat muun muassa Keski-Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Energia.

Reino Hakkarainen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Arjen taitoja kouluopetukseen

Hyviä kohtaamisia maahanmuuttajien kanssa

Koulu on tuuliajolla, koska kukaan ei johda uudistusta

Ohdakepehonen. Kuva: Sirpa Jyske

Lukijan kuvatHaarapääskyt. Kuva: Tarja Kouvo

Vihreiden ja keskustan nuoret ottamassa eläkeläisiltä

Nokkosperhonen. Kuva: Maarit Siitonen

Lyhyet

Lyhyet

Eläkeläiset, pysykää eläkkeellä!

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.