Tutkimuksen ja opetuksen ongelmia

En tiedä minkään muun työorganisaation elävän niin kovan korkeimman kansainvälisen arvioinnin ja paineen alla kuin yliopistomaailma, jossa perustehtävänä on tuottaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta.

Kaikki tulokset arvioidaan ns. vertaisarviointina maailman parhaissa yliopistoissa ja maailman johtavien tieteentekijöiden toimesta ennen kuin ne hyväksytään julkaistaviksi. Vanha sanonta on: Julkaise tai lennä ulos. Liika panostus opetukseen on tutkimusuran kannalta itsemurha. Mutta vain korkeatasoinen tutkimus takaa laadukkaan opetuksen. Jos opettaja ei tee tutkimusta, ei hän myöskään pysty kertomaan opiskelijoille, missä tieteen viimeinen sana kulkee. Siksi lähes kaikki opettajan toimet täytetään julkaisuihin perustuen.

On totta, että tutkija ei aina ole hyvä opettaja. Kukaan professorikaan ei voi tietää tai osata kuin pienen osan maailman asioista. Jokainen meistä tarvitsee apua ja meidän pitää olla nöyriä kuuntelemaan ja oppimaan uutta. Nuorinkin opiskelija lausuu usein viisaita sanoja. Jos tätä tutkija ei suostu kuulemaan, norsunluutornista ammutaan äkkiä alas.

Sekä tutkimuksen että opetuksen hyvää kehittymistä ovat yliopistoilla viime aikoina haitanneet surrealistiset toimintamallit - osin uuden yliopistolain siivittäminä. Nämä muutokset ovat teettäneet yliopistojen opettajille, olivat he sitten professoreita tai lehtoreita, paljon ylimääräistä ja täysin tuottamatonta työtä.

Näistä ensimmäinen on työajan kokonaisseuranta, joka ei vastaa todellisuutta. Yliopistotutkijan työ ei tunne aikarajoja eikä paikkaa. Parhaat ideat syntyvät usein saunan lauteilla lauantai-iltana. Miten merkkaan sen työajan seurantajärjestelmään? Näitä ideoita pitäisi kannustaa, koska niistä syntyvät Suomen Nobelit, jos niitä nyt Suomen valtio kaipaa.

Toinen järjetön tekijä on ns. kokonaiskustannusmalli tutkijoiden hankkiessa rahoitusta. Malli edellyttää yhden tutkijan palkan lisäksi haalimaan rahat kiinteistöihin ja parin byrokraatin palkkausta vastaavaan summaan. Hankittavat rahasummat muuttuvat tähtitieteellisiksi ja niitä jaetaan entistä vähemmän, koska tutkimukseen suunnattu kokonaisrahoitus ei ole kasvanut samassa mitassa.

Kolmas ongelma tutkimuksen ja opetuksen kannalta on yliopistojen uusi johtamisjärjestelmä, joka teettää strategiapapereita, laatujärjestelmiä ja arviointia arvioinnin perään. Näiden tavoiteohjelmien tms. teettäminen perustutkijoilla ja opettajilla on kallista hupia, koska se syö tavattomasti kaikkien työaikaa ja energiaa. Erilaiset seurantajärjestelmät ovat kääntyneet itseään vastaan, koska vain kaikkein nöyrimmät ja kuuliaisimmat työntekijät ehtivät niitä täytellä lukemattomissa, usein myös toimimattomissa sähköisissä järjestelmissä.

Vain laadukkaalla tutkimuksella ja opetuksella Suomen yliopistoilla on toiveita tulevaisuudesta. Yliopistojahan maailmalla riittää ja tutkijat ovat herkkiä vaihtamaan laadukkaampiin, tehokkaampiin ja ennen kaikkea yliopistoihin, joissa saa tutkia, opettaa - ja siitä jopa kiitetään.

MARKKU KUITUNEN professori (tutkija ja opettaja) Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

Jyväskylän alihinnoittelu kurittaa pieniä palveluntuottajia

EK purkaa peruskoulua

Epäasiallista painostamista

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.