Työelämäjoustot ja verolinjaukset

Kokoomuksen kansanedustaja Mikael Palola otti kantaa eläkeratkaisuun sekä Suomen kilpailukyvyn parantamiseen ja työmarkkinoiden joustotarpeisiin (Ksml 7.10.). En ota kantaa eläkeratkaisuun, mutta en malta olla pohdiskelematta kokoomuksen viimeaikaisia näkemyksiä työelämän joustotarpeista sekä tehdyistä veroratkaisuista.

Kokoomus, joka markkinoi itseään työväenpuolueena, on ehdottanut eduskuntaryhmänsä puheenjohtajan Arto Satosen suulla työntekijöiden työajan pidentämistä.

Toinen keskeinen kokoomuslainen Kimmo Sasi esitti puolestaan Euroopan neuvoston yleiskokouksessa ajatuksen sisäisestä devalvaatiosta, joka käytännössä tarkoittaisi palkkojen alentamista.

Ymmärrettävää, että kokoomuksen suunnalta halutaan taantuman maksumiehiksi palkansaajat, mutta en ymmärrä mihin perustuu näkemys että näillä toimilla parannetaan Suomen kilpailukykyä. Palkkojen leikkaus aiheuttaisi kotimarkkinoiden kysynnän heikentymistä ja syventäisi taantumaa entisestään. Meidän suurin ongelmamme on työn vähyys ja sitä ei paranneta palkkojen leikkauksella tai työntekijöiden työaikaa pidentämällä.

Edellisen ja tämän hallituskauden aikana yritysten maksama kela-maksu on poistettu ja yhteisöveroa alennettu historiallisen paljon. Näiden kokonaisvaikutus on lähes kaksi miljardia euroa jotka ovat kaventaneet veropohjaa pysyvästi.

Nämä on paikattu tai tullaan paikkaamaan säästöjä tehden, velanottoa lisäämällä ja muita veroja korottamalla. Yritysten kela-maksun poistoa ja yhteisöveron alentamista on perusteltu ”dynaamisilla” vaikutuksilla jotka luovat työpaikkoja Suomeen. Meneillään olevia työvoiman vähennyksiä seuratessa ei voi tulla kuin päätelmään, että hallituksen odotukset olivat täysin epärealistisia tai täyttä sumutusta.

Kela-maksun poisto sekä yhteisöveron alentaminen hyödyttää eniten suuria, pääomavaltaisia yrityksiä, joten työllisyysnäkökulmasta päätökset olivat käsittämättömiä. Elintärkeän vientiteollisuuden toimintaedellytykset tulee turvata, mutta rahavirtoja olisi voinut siirtää mieluummin todellisiin ongelmakohtiin, kuten tie- ja rautatieverkoston parantamiseen. Näillä olisi ollut myös välittömästi työllisyyttä parantava ja taloutta elvyttävä vaikutus.

En jaksa uskoa että yhteisöveron alentamisella saavutetaan pienyrityksissäkään toivottua työllistävää vaikutusta. Mielestäni pienyrittäjyyden esteet ovat Suomessa aivan muualla kuin yhteisöveron tasossa. Näitä esteitä on muun muassa yrittäjyyteen liittyvä liiallinen byrokratia sekä pienyrittäjien olematon sosiaaliturva. Olisi aika poistaa todellisia yrittäjyyden esteitä suurpääomaa suosivien verohelpotusten sijaan.

Mikael Palola esitti kirjoituksessaan, että ”työmarkkinoille tarvitaan myös uudenlaista joustavuutta”. Mitähän kaikkea tämä työajan pidennyksen ja palkkojen alennuksen lisäksi pitääkään sisällään.

Juho Kautto

työehtosihteeri

Paperiliitto ry.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Syyttäjälaitoksemme rämpii vakavassa kriisissä

Vaajakoski nyt täysi sumppu

Puolustan oikeutta – ja lakien mukaan

Vaihtoehtoja tarvitaan

Kansanedustaja Kotiahon harhainen identiteettipolitiikka

Lyhyet

Lyhyet

Hallitseeko Suomea todella vihervasemmisto?

Kansanedustaja lasketteli haittapuhetta?

Kotiaholta väärä väite Jämsän vastaanottokeskuksesta

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.