Työelämäosallisuutta tulisi luoda kaikille

Aikamme yhteiskuntaa leimaa vahva tehokkuusajattelu, joka johtaa tahtomattamme kanssaihmistemme arvottamiseen hyödyn näkökulmasta. Työelämässä mukana olevilla erilaiset vaatimukset luovat suorituspaineita ja asettavat jaksamisen koville.

Viime vuosien lisääntyneet burn outit yhä nuoremmilla kertovat omalta osaltaan ikävästi siitä, mihin tällainen tehokkuusajattelu voi johtaa. Jos henkilö on osatyökykyinen tai jos hänellä on muuten haasteita työelämässä, on työllistyminen ja työssä pysyminen entistä haastavampaa.

Tutkimuksissa on todettu työnantajien lisääntyneen tiedon työllistymisen hyödyistä, keinoista ja positiivisista työllistämiskokemuksista edistävän osatyökykyisten työllistämistä.

Työnantajien osaamisen vahvistaminen osatyökykyisyydestä alentaa rekrytoimisen kynnystä ja helpottaa myös työn mukautusten toteutumista.

Työntekijöiden vahvuuksien, osaamisen, motivaation ja olemassa olevan työkyvyn huomioiminen tuleekin olla ensisijaista työn suunnittelussa.

Työsuojelulaki velvoittaa työnantajia tukemaan työssäjaksamista sekä ottamaan työntekijöiden mahdolliset rajoitteet huomioon työn suunnittelussa.

Työaikojen mukauttaminen, työtehtävien räätälöinti, ohjeiden monikanavaisuus, apukeinojen ja teknologian käytön mahdollistaminen ja kannustava asenneilmapiiri ovat tärkeitä keinoja jokaisen työntekijän työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Osaltaan tätä työelämän monimuotoisuutta edistää myös hyvä yhteistyö työelämän ja kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden kesken sekä työnantajien ennakkoluuloton asenne.

TE-palveluiden erilaiset työllistymistä tukevat keinot kuten palkkatuki ja työllistämispalkkio pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palkkaamiseksi ovat tarvittavia porkkanoita työnantajille.

On myös tärkeää, että pitkäaikaistyöttömällä tai osatyökykyisellä on aina tiedossa se yksi henkilö (esim. työkykykoordinaattori), jonka kanssa hän voi suunnitella omannäköisen työllistymispolkunsa.

Komppaa! Kompensaatiokeinoista apuaskelmia työtehtäviin -ESR-kehittämishankkeen tavoitteena on lisätä työelämän ulkopuolella olevien työikäisten ymmärrystä omaa arkea ja työtä mahdollistavista kompensaatiokeinoista.

Hankkeessa hyödynnetään yhteiskehittämistä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Sovatek-säätiön, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden, Honkalampi Kaski Jyväskylän, Visio-säätiön, Nuorten Ystävät ry:n, Puustellin työkylän ja Komppaa-ryhmäläisten kanssa.

Sallamaari Kuosmanen

YTM, sosionomi (AMK) -harjoittelija

Aino Alaverdyan

YTM, sosionomi (AMK)

projektipäällikkö

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.