Työtä ilmaston puolesta yhteisillä ponnisteluilla

Keskustelussa ilmastonmuutoksen torjunnasta Joonas Könttä ja Bella Forsgrén ovat esittäneet hyviä ajatuksia ja esityksiä päästöjen vähentämiseksi ilman, että ihmisten elinoloja oleellisesti heikennettäisiin. He ovat oikeassa siinä, että liikennettä on kehitettävä hiilineutraalimpaan suuntaan.

Julkista liikennettä on edelleen parannettava. Yksityisautoilun päästöjä on pienennettävä. Lihasvoimalla tapahtuvaa liikkumista on saatava sujuvammaksi.

Liikenneruuhkissa olen pohtinut, eikö myös liikenteen sujuvuus, niin yksityisen kuin julkisenkin, ole ilmastoteko.

Pääkaupunkiseudulla on noussut ajatus kehä-2-tien loppuun rakentamisen keskeytyksestä, koska on pelätty, että sitä pian ryhdyttäisiin käyttämään.

Toivon, että tämä ajattelu liikenteen kehittämisestä ei leviäisi pääkaupunkiseutua pidemmälle. Me emme saa päästöjä kuriin seisottamalla käynnissä olevia ajoneuvoja ruuhkissa, ennen kuin saamme leudommat talvet ja sähköautot. Pysähdyksissä itsestään sammuvat autot ovat Suomessa käteviä pääasiassa kesällä.

Liikennettä voisi sujuvoittaa vaikkapa siten, että kaikki kadulla olevat bussipysäkit siirrettäisiin kadun viereen levikkeelle. Tämä lisäisi turvallisuutta bussinkäyttäjille, joiden ei tarvitsisi odottaa bussia ja laskeutua siitä kadulle tai kevyen liikenteen väylille, ja koko autojonon ei tarvitsisi pysähtyä bussin pysähtyessä.

Isompi kysymys on Jyväskylän lämmittäminen tulevaisuudessa.

Meillä on kaksi isoa voimalaitosta kasvavassa kaupungissa. Molemmat polttavat jotain. Jos ei kivihiiltä, niin puuta tai turvetta.

Ja kun kaikki edellä mainitut polttoaineet ovat jollain tavalla kiellettävien listalla, niin mielenkiinnolla jään odottamaan sitä resurssiviisasohjelmaa, jossa tämä ongelma on ratkaistu.

Voimalaitosten käyttämä polttoaine liittyy välillisesti myös tulevaisuuden autoilun päästöihin koska voimalaitosten tuottamaa sähköenergiaa ladataan myös sähköautoihin. Niinpä sähköautojen aiheuttamat välilliset päästöt tulee ottaa tarkasteluun, kun mietitään liikenteen päästöjä kokonaisuutena.

Me suomalaiset voisimme lähteä viemään metsäosaamistamme ulkomaille. Meillä on osaamista muun muassa kahdessa asiassa: Metsän istuttaminen ja taloudellinen hyödyntäminen sekä metsäpalojen torjunta ja sammutustyö.

Näiden kummankin hiilitaseeseen vaikuttavan asian tulee myös jatkossa olla Suomen metsänhoidossa tärkeällä sijalla.

Hiilimassaa voi kasvattaa vaikkapa metsittämällä joutomaita ja turhan polton ennaltaehkäisemällä metsäpaloja, sekä pitämällä palokujat ja metsäautotiet kunnossa.

Palovalvonta sekä torneista että lentämällä on osoittautunut onnistuneeksi ja suomalainen metsäpalojen hallinta on saanut kansainvälistä tunnustusta.

Urpo Lohi

kansanedustajaehdokas (kp.)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Mäntykankaan portilla. Kuva: Maila Pirkkalainen

Pensasmustikan ilotulitus. Kuva: Irma Lahtela

Varisevat lehdet. Kuva: Olli Oksanen

Lyhyet

Vastuullista talouspolitiikkaa?

Oma koti on elämän perusta

Vauhdikas inkluusio?

Louhunsalmi Säynätsalossa. Kuva: Leena Lätti

Lyhyet

”Potilas ensin” on Sairaala Novan suunnittelun periaate

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.