Tylsää yläilmoissa leijumista?

Toimittaja Tero Karjalainen kritisoi (Ksml 18.8.) yliopistomaailmaa ja erityisesti Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaa.

Hänen mukaansa yliopistotutkimus on ”tylsää”. Yliopiston tehtävä on tuottaa tiedeyhteisön hyväksymää, tutkimukseen perustuvaa tietoa. Tarkkuuteen pyrkivä akateeminen asiateksti on joskus raskasta ja ”tylsää” lukea. Tämä taakka tieteen täytyy kuitenkin kantaa, jotta siitä ei tulisi vain mielipide mielipiteitten joukossa. Karjalaisen mukaan yliopistossa kartetaan riskejä. Yliopiston perustehtävä on uuden tiedon tuottaminen ja siihen perustuvan opetuksen antaminen. Jos asiaa lähestyy tältä kannalta, yliopisto näyttäytyy riskien ottamiseen perustuvana instituutiona. Jokainen tutkija pyrkii lisäämään tietoa niin yksittäisistä kuin yleisistä tieteenalan käsittelemistä asioista. Yliopisto myös rahoittaa runsaasti aloja, joiden suorasta hyödyllisyydestä ei ole täyttä selvyyttä. Tämä riski on otettava, jotta tiede – siis pohja jolta käytännön sovelluksia voidaan tehdä – kehittyisi. Tutkimus on siis aina yritystä ja erehdystä – siis riskin ottamista.

Karjalainen kohdistaa syytökset erityisesti Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteelliselle tiedekunnalle. Hänen mukaansa täällä tutkitaan ”intersektionaalisuutta, kansalaispätevyyttä, retorisia käänteitä, julkisten keskustelujen diskursseja ja yhden klassikkoajattelijan ajatusten suhdetta toisen klassikkoajattelijan ajatuksiin.” Tätä kaikkea Jyväskylässä tehdään – mutta myös paljon muuta. Karjalaisen luettelema lista ei olekaan lista tutkimuskohteista, vaan valikoima lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä. Tällä hetkellä yhteiskuntatieteellisen yli sadan hengen tutkimushenkilö tutkii mm. hoitohenkilöstön kohtaamaa väkivaltaa, demokratian tilaan kunnissa sekä poliittisen ajattelun historiaa.

Karjalainen syyttää yliopistoa ”yläilmoissa leijumisesta” ja kehottaa tutkijoita ”ulkoilemaan ihmisten parissa”. Tällainen näkemys yliopistosta on vanhakantainen, sillä ihmisten parissa toimitaan ja keskustellaan jatkuvasti. Suurin osa tutkimuksesta tehdään erilaisten ihmisiltä kerättävien aineistojen parissa. Teorian tehtävänä on puolestaan auttaa meitä käsittämään paremmin, mitä jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassamme tapahtuu.

Karjalaiselle ja muille yliopistoon kriittisesti suhtautuville toimittajille meillä on viesti: vierailkaa yliopistolla! Mahdollisuuksia on monia yleisöluennoista seminaareihin. Tutkijat kertovat yleensä mielellään tutkimuksestaan ja osaamisestaan. Niin yliopiston, tutkijoiden kuin suuren yleisönkin etu on, että vuorovaikutus on elävää ja mediakeskustelu tieteestä ja tutkimuksesta perustuu tietoon pikemminkin kuin toimittajan henkilökohtaisiin ennakkoluuloihin.

Hannele Harjunen

YTT, tutkijatohtori

Yhteiskuntatieteiden ja

Mikko Jakonen

YTT, tutkijatohtori

Suomen akatemian Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan huippuyksikkö

Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.