Uno Cygnaeus -keskus yliopistoon

Lasse Kangas kiinnittää kirjoituksessaan (Keskisuomalainen 15.9.) huomiota kahden maakuntamme merkkimiehen Wolmar Schildin ja Uno Cygnaeuksen syntymän 200 -vuotisjuhlavuoteen. Kummankin suurmiehen elämäntyö on vaikuttanut yliopistomme perustamiseen voimakkaasti.

Heidän jättämänsä historiallinen perintö on tuottanut ja tuottaa satoa, jonka merkitystä on vaikea arvioida; tälläkin alueella monialaisen, poikkitieteellisen tutkimuksen tarve olisi suuri.

Uno Cygnaeusta pidetään suomalaisen kansanopetuksen ("kansakoulun isä") ja opettajankoulutuksen perustajana. Noin 150 vuotta sitten Uno Cygnaeus toimitti Keisarilliseen senaattiin "Manifestinsa" koulutuksen suuntaviivoista. Siinä oli keskeistä se, että kansakoulu oli kaikille yhteinen pohjakoulu - kaikille säädyille ja tytöille sekä pojille, mikä merkitsi tasa-arvoisia lähtökohtia sivistyksellisiin perusoikeuksiin. Koulun piti olla käytännönläheinen, mutta korkeatasoinen.

Myös kansainvälisyys on alusta saakka ollut keskeinen juonne suomalaisessa koulutuksessa. Opettajankoulutuksen järjestämiseen Cygnaeus haki oppia Keski-Euroopasta, ennen muuta Sveitsistä ja Saksasta. Näissä opettajankoulutuksen "mallimaissa" koulutus kesti kolme vuotta, Suomessa neljä vuotta. Uno Cygnaeus käytti käsitettä "opettajasivistys" ja asetti koululaitoksen uudistamisen tavoitteeksi "maamme köyhyyteen vaikuttavien tekijöiden vähentämisen". Elettiin nälkävuosien aikaa.

Cygnaeus näki alusta saakka koulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen.

Myös hänen suunnittelujärjestelmäänsä voi luonnehtia moderniksi: ensiksi oli määriteltävä ja hyväksyttävä koulun kasvatuspäämäärä, toiseksi oli koulutettava opettajat ja vasta kolmanneksi perustettava koulut.

Seminaarin ensimmäiset opettajat olivat "korkeasti oppinutta joukkoa, joka seurasi tieteen ja erityisesti kasvatustieteen eurooppalaisia virtauksia" (Lasse Kangas). Cygnaeus edellytti ensimmäisiltä seminaarin opettajilta vähintään vuoden opiskelua ulkomailla. Myös tavallisille kansakoulun opettajille tarjoutui opintomatkoja ulkomaille. Sitä varten oli luotu oma stipendijärjestelmä.

Uno Cygnaeus näki alusta saakka koululaitoksen ja "opettajasivistyksen" uudistamisen tärkeänä; "sivistysaineina" olivat yhtä hyvin "kuvanto ja käsityö", "kasvatustieteellinen voimistelu" kuin tytöille "johdatus lasten ruumin ja sielun hoitamiseen", kuten Cygnaeus Manifestissaan vuonna 1857 Keisarilliselle Senaatille esitti. Alusta saakka opettajaseminaareissa olivat "sivistysvälineinä" myös maanviljelys ja tekniset työt.

Cygnaeuksen linjaukset ovat osoittautuneet kestäviksi periaatteiksi, minkä varaan maamme korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on voinut rakentua. Voitaisiinko Cygnaeuksen syntymän 200. vuotta juhlia perustamalla Jyväskylään Uno Cygnaeus -keskus, jonka tehtävä olisi kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen tutkimus, kokeilu ja kehittäminen?

Keskus keskittyisi opettajalle tärkeään tutkimukseen, ja sen avulla voitaisiin koordinoida opettajien täydennyskoulutus sekä tieteellinen jatkokoulutus. Keskus toimisi kiinteässä yhteistyössä yliopiston harjoittelukoulun kanssa verkottuen kentän koulujen sekä muiden opettajankoulutusyksiköiden kanssa Suomessa ja ympäri maailmaa.

EIRA KORPINEN kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kotakennään salmi alkaa jäätyä. Kuva: Arja Siikström

Lyhyet

Lukijan kuvatKeskipäivän lyhyt valon hetki. Kuva: Juhani Rossi

Talvi yllätti Muuramessa. Kuva: Leena Lätti

Vesangan vanha mylly. Kuva: Sulo Ojanen

Lyhyet

Pakkoruotsi valinnaiseksi

Jyväskylästä voi tulla Liikkuva kaupunki

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.