Uuden Jyväskylän konserttisali ja talous

Kun äitini vielä eli, ajelimme silloisesta asuinpaikastamme Lohjalta häntä tapaamaan Poriin. Matkalla tavaksi tuli pysähtyä Humppilassa olevalla ostoskeskuksella. Se on noita kauppapaikkoja, jotka ovat auki ympäri vuoden kaikkina muina päivinä paitsi joulupäivänä. Ystävystyimme paikan erikoiskahvilan omistajien kanssa. Kerran kesällä emme meinanneet löytää parkkipaikkaa. Taivastelimme tätä kahvilan pitäjille. He kertoivat, että nyt on Porin Jazz-juhlien aika. Se merkitsee paljon väkeä, mutta heille henkilökohtaisesti se merkitsee vielä enemmän. Kahden jazz-viikon aikana he saavat palkkansa, muiden päivien tulot menevät kuluihin.

Olin aavistellut Porin Jazzin suurta merkitystä kaupungin taloudelle. Kun kuulin, mitä se vaikuttaa 100 km päässä, sain vakuutuksen aavistelujeni oikeudesta. Kun savupiipputeollisuus katosi Porista, miten kaupungin olisikaan käynyt, jollei jazz-tapahtumaa olisi ollut.

Keskusteltaessa julkisuudessa Jyväskylään suunnitellusta konserttisalista se on - paikkakiistelyn lisäksi - nähty pelkästään rahareikänä. Keskustelu on palauttanut mieleeni Porissa konsertti- ja konferenssitalon kohtalon. Jazz-juhlien järjestäjien ehdotuksesta sellaista alettiin puuhata. Tavoitteena oli saada toiminta ympärivuotiseksi. Järjestettiin pohjoismainen arkkitehtikilpailu. Sen voitti tanskalaisten erinomainen ehdotus.

Tässä vaiheessa alkoi ankara vastustus. Sanottiin: Pori ei tarvitse konserttitaloa vaan hoitopaikkoja vanhuksille ja lapsille. Eihän kukaan voinut sellaista vastustaa, kaupungissa valtaapitäneet vasemmistopuolueet kaikkein vähiten. Jälkeenpäin he ovat sanoneet: rohkeutemme petti ja kun vielä yksi oikeistolainen pääsi eduskuntaankin talon vastustamisella.

Sitten Porin talous romahti. Väkiluku laski toistakymmentätuhatta. Vanhusten paikkojen tarve kyllä pysyi entisellään, mutta päiväkodit olivat vajaakäytössä. Nuoret perheet muuttivat työn perässä pois tai jäivät opiskeluteilleen. Luultavaa on, että Porin syöksy olisi ollut loivempi, jos moderni "tehdas" konsertti- ja konferenssitalo olisi tuonut työtä ja tuloja. Eihän kukaan sitä voi varmasti tietää, mutta alussa kertomani kaltaiset esimerkit ja lukuisat tutkimukset tukevat tällaista johtopäätöstä.

Porin tapauksen perusteella voi olettaa Jyväskylän kohdalla kolmea asiaa.

Ensiksi konserttitalo ei olisi vain rahanreikä vaan sen tulos olisi positiivinen, jos otetaan huomioon Jyvässeudun kokonaistalous. Toiseksi siitä tullaan käymään keskustelu, jossa konserttisali ja sosiaalitoimen määrärahat asetetaan vastakkain. Kolmanneksi joku saattaa pyrkiä konserttisalin vastustamisella kahden vuoden kuluttua eduskuntaan.

TAPIO LAMPINEN dosentti porilaissyntyinen vaajakoskelainen Jyväskylän maalaiskunta

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tuntuu hyvältä, kun voi parantaa ihmisten arkea

Oikeaa isänmaallisuutta globaalissa maailmassa

Lyhyet

Lyhyet

Kesätyöseteli kaikille päättöluokkalaisille!

Ennätyksiä ilman lapinlisää

Lyhyet

Lippumme elää ajassa

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.