Uuden sairaalan supernova

Sairaala Novaa on tituleerattu Skandinavian, ellei Euroopan moderneimmaksi sairaalaksi, mutta onko päämääränä ollut rakentaa modernia sairaalaa potilaiden hoidon kustannuksella? Onko tärkeintä, että meillä on Euroopan modernein sairaala, digitalisaation edelläkävijä – vai se, että sairaalassa potilaat saavat tarvitsemaansa hoitoa?

Keski-Suomen keskussairaalalla on ollut hyvä maine.On huolestuttavaa nähdä päädymmekö siihen, että maine menetetään eikä sairaala enää houkuta huippuosaajia ja jatkossa potilaat joudutaan lähettämään muualle hoitoon.

Kalliit seinät eivät auta, jollei toiminta niiden sisällä ole kunnossa. Huoli on herännyt myös siitä, seuraako jatkossa yt-neuvottelut säästöjen aikaansaamiseksi.

 

Novan investointien seurauksena kuntalaskutuksen on kasvettava ja tässä lopullinen maksaja on veronmaksaja. Säästöjä on vuoden aikana saatava 15 miljoonaa euroa ja säästötarve jatkuu.

Ilman leikkauksia säästöjä ei saada toteutumaan. Edetäänkö siihen, ettei nivelrikkolonkkia leikata ja keskitytään vain henkeä pelastaviin toimenpiteisiin?

On kuulunut jo huhuja, että potilaiden hoitopaikka arvioitaisiin jatkossa kategorisesti tietyn sairauden, eikä ammattilaisen tekemän yksilöllisen hoidontarpeen arvion mukaisesti. Saako potilaan hoidontarpeen päättää terveydenhuollon ammattihenkilö vaiko joku ylemmältä tai poliittiselta tasolta?

 

Novan suunnittelussa on lähdetty osin toteuttamaan keskeneräisiä ideoita sen sijaan, että olisi pyritty yhteistyössä työntekijöiden kanssa rakentamaan toimivaa yksikköä.

Osastonsihteerien työhön kuulunut lääkäreiden saneluiden purku poistuu lähes kokonaan joulukuussa. Taustalla on sihteerien palkkakustannusten leikkaus ja säästöt. Tämä ei aiheuttaisi ongelmaa, jos puheentunnistusohjelma olisi toimiva, mutta ohjelma on vielä kehitysvaiheessa. Seurauksena lääkäri joutuu pahimmillaan tekemään tekstit käsin.

Onko kustannustehokasta siirtää lääkärit konekirjoittajiksi? Ei voi kuvitellakaan, että vuosikymmeniä sitten koulunsa käynyt erikoislääkäri kykenisi suoriutumaan konekirjoittajan tehokkuudella tekstinkäsittelystä. Työtehokkuuden laskun myötä potilasajat vähenevät ja kustannukset kasvavat.

Ironiaa lisää uuden sairaalan esittelysivuston lause: ”Uudistuvia organisaatio- ja toimintamalleja, logistiikkaa ja materiaalihallintoa tukemaan rakennetaan tietojärjestelmät ja ratkaisut, jotka mahdollistavat mm. henkilöstön työajan kohdentamisen nykyistä enemmän potilas- ja hoitotyöhön”.

Kuinka moni veronmaksaja haluaa, että verorahat käytetään terveydenhuollossa tekstinkäsittelyyn eikä potilaiden hoitoon?

 

Sairaansijojen suunniteltu vähennys on lähes 20% aiemmasta. Nyt jo taannoinen syöpä- ja ihotautien sekä verisairauksien osastojen yhdistäminen on johtanut siihen, etteivät akuutisti sairaat syöpäpotilaat mahdu osastolleen. Alustavasti Novan tuottavuus kasvaisi noin 10% digitalisaation myötä, mikä kompensoisi resurssien leikkauksen.

Sairaalaan suunniteltu toiminnanohjausjärjestelmä on ollut käytössä aiemmin teollisuudessa, missä sen tehtävänä on ohjata yksinkertaisia tuotantoprosesseja, mutta tässä mittakaavassa se ei ole ollut terveydenhuollon käytössä.

Järjestelmä tehostaa ilman variaatioita toistuvaa tuotantoprosessia, mutta kykeneekö se ohjaamaan kokonaisen sairaalan tilojen, henkilökunnan, laboratorion, sekä toimenpiteiden järjestämistä?

Ict-järjestelmien olisi pitänyt jo tässä vaiheessa edetä osittaiseen käyttöönottoon, mitä ei ole tapahtunut, joten emme voi laskea sen varaan, että Novaan siirryttäessä järjestelmä toimisi. Paljonko sen kehittäminen on jo maksanut ja onko investointi lopulta turha?

Jos rahat eivät riitä kaikkeen, pitää turvata se tärkein, eli potilaiden hoito. Turhia projekteja tulisi karsia. Olisiko aihetta tarkastella eri kehitystyöryhmien sekä johtoportaan toimintaa, sillä mikäli muualta voidaan tinkiä, voisiko johdostakin supistaa?

 

Digitalisaatio tehostaa osaa toiminnasta, mutta sairastaminen on prosessi, jota ei voi aikatauluttaa hienoimmillakaan tietotekniikan keksinnöillä. Se vaatii laboratoriokokeiden ja tutkimusten lisäksi ammattitaitoa ja kokemusta.

Mihin päädymme, jos uuden sairaalan resurssit eivät riitä turvaamaan potilaiden hoitoa?

Säästöä ei tule, jos toimimattomat ratkaisut johtavat sairaalan ruuhkaantumiseen, jolloin potilaita kotiutetaan liian varhaisessa vaiheessa. Potilaat palaavat takaisin päivystykseen parin päivän kuluttua huonommassa kunnossa ja seuraa kaksinkertainen kuntalaskutus kunnille, sekä päällekkäistä kuormitusta sairaalalle.

Loppukädessä tässä kärsii potilas jonka sairastavuus ja kulut lisääntyvät.

 

Pyydän sairaanhoitopiirin johdolta ja päättäjiltä, että kehitystyö varsinaista potilastyötä tekevän henkilökunnan kanssa olisi tiiviimpää. Toiminnan kehittäminen eri työryhmissä ei ole kustannustehokasta, mikäli muutoksia ei voi toteutettaa käytännön työssä.

Ison organisaation toimintaa ei voi muuttaa nopeasti. Työntekijöiden ammattitaitoa ja käsitystä omasta työstä tulisi arvostaa ja jokaisen työntekijän tulisi oman työnsä kautta pyrkiä löytämään toimivia ratkaisuja toiminnan tehostamiseen.

Vastuu terveyskäyttäytymisestä potilaana ja terveydenhuollon palvelujen järkevästä käytöstä kuuluu myös jokaiselle keskisuomalaiselle. Yhteistyö on ainoa keino, jolla julkinen terveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon palvelut voidaan jatkossa turvata.

Huolestunut
(Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä. Toimitus.)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet: Kierrätys- ja uusiutuvat luonnonvarat on pop in! Missä viipyy puukorinenauto, fillareita on jo?

Mielipide: Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Mielipide: Rapautuuko lukion yleissivistävyys?

Aamu Korpilahdella. Kuva: Matti Pietinen

Lyhyet

Lyhyet

Pyöräilijät, bussit ja liikennesäännöt

Mitä tuli ostettua?

Ohjaamoon nuori voi tulla myös vanhemman kanssa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.