Uudet asiat rakentuvat aiemmin opitulle

Vesa Höljer kirjoittaa lukiofysiikan virheellisyydestä mielipidekirjoituksessaan (KSML 2.7.). Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota myös fysiikan professori Kari Enqvist Tiede-lehden artikkelissa vuodelta 2011. Todellisuus ei kuitenkaan vastaa esitettyä kritiikkiä.

Väite: ”koulufysiikka on huijausta ja valehtelua, joka perustuu yksinkertaistuksiin” ei pidä paikkaansa. Uudet fysiikan teoriat eivät yleensä kumoa vanhoja teorioita, vaan tarkentavat niitä.

Maailmankaikkeuden suurimpien rakenteiden muodostumista voidaan kuvata Einsteinin yleisellä suhteellisuusteorialla. Se ei kuitenkaan kumoa sitä edeltänyttä Newtonin gravitaatioteoriaa, jolla on edelleen runsaasti sovelluksia niin tieteessä, teknologiassa kuin käytännössäkin. Itse asiassa lähes ainoa käytännön sovellus, jossa yleistä suhteellisuusteoriaa tarvitaan, on GPS-järjestelmä.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset oppimateriaalit ovat erittäin korkealaatuisia. Haastankin kenen tahansa yliopistoprofessorin tai diplomi-insinöörin löytämään edes yhden asiasisällöltään virheellisen kohdan mistä tahansa isompien kustantajien lukiofysiikan oppikirjasta. Todellisia asiavirheitä on häviävän vähän.

Fysiikka on hierarkkinen tiede, jossa uudet asiat rakentuvat aiemmin opittujen pohjalle. Lukio-opinnoissa luodaan se käsitteellinen ja laskennallinen pohja, jonka varaan korkeakouluasteen opinnot rakentuvat.

Esimerkiksi lukiomekaniikassa yksiulotteisen liikkeen opiskelu muodostaa pohjan fysiikan yliopistoperuskurssien kaksi- ja kolmiulotteiselle mekaniikalle, jota edelleen tarkennetaan fysiikan aineopinnoissa.

Joissain tilanteissa asioita käsitellään lukiossa jopa syvällisemmin kuin yliopistokursseilla, jotka painottuvat enemmän fysiikan laskennalliseen puoleen. Esimerkiksi IB-lukiossa panostetaan voimakkaasti fysiikan käsitteelliseen ymmärtämiseen, jota testataan myös loppukokeissa.

On valitettavaa, että osa ylempien kouluasteiden fysiikan opettajista pyrkii kohottamaan omaa asemaansa kritisoimalla alempien asteiden opetusta. Totuudenmukaisempaa olisi tunnustaa, että suomalaiset opettajat tekevät yleisesti ottaen hyvää työtä alakoulusta korkeakouluun. Lisäksi positiivisella asenteella on iso vaikutus opiskelijoiden opiskelumotivaatioon.

Kari Eloranta

FM, fyysikko, fysiikan lehtori

Lyseon lukio

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.