Uusista maaseutukylistä etua koko yhteiskunnalle

Maaseudun autioituminen on ollut yhteiskunnallinen erehdys. Kehitys on ollut liian nopeaa ja hallitsematonta, järkeviä vaihtoehtoja ei ole ymmärretty eikä suosittu.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa ja suomalaisen maaseudun edut voidaan jo nähdä ainutlaatuisena ja korvaamattomana voimavarana. Uudessa tilanteessa piilee mahdollisuus useamman ongelman samanaikaiseen ratkaisuun.

Kehittynyt ja kehittyvä etätyön mahdollisuus ja palvelujen helpottunut saatavuus edistävät työikäisten asuinpaikan vapaata valintaa. Maaseudulla voidaan tietyin edellytyksin tarjota eläkeläisillekin palveluita ja virikkeellistä toimintaa heidän kuntonsa sallimissa rajoissa.

Elvytetään siis kylät uuteen kukoistukseen! Luodaan yhteisöjä, joissa sosiaalinen vuorovaikutus ja naapuriapu tuovat asukkailleen turvaa ja mielekkään elämän. Asukkaat voivat olla eri kuntoisia eläkeläisiä, osa työkuntoisia ja -ikäisiä, mukana ehkä jokunen maahanmuuttaja.

Maaseutuympäristössä eläminen on luonnollista ja sitä tulee jatkossakin edistää. Sitä kaipaavat monet jo kerrostaloelämää kokeneet sekä nuoret että varttuneemmat.

Ikänsä maaseudulla asunut voi kokea muuton (seniori)kerrostaloon passivoivana ja jopa ahdistavana. Ylihinnoitellut palvelu- ja hoivakodit eivät ole ratkaisu pienituloisten eläkeläisten tarpeisiin, eikä niihin ole odotettavissa lisää yhteiskunnan taloudellista tukea – päinvastoin.

Seniorien pahimpia ongelmia ovat yksinäisyys ja toimettomuus. Pienimuotoinen viljely, marjojen ja sienien poiminta ja puutarhanhoito ovat parhaimmillaan terapeuttista hyötyliikuntaa eri ikäisille. Kylä muodostaa yhteisön, jossa on helppo tutustua ja ystävystyä. Tällöin erilaista apuakin on helposti saatavissa ja ikääntynytkin voi elää omassa asunnossaan mahdollisimman pitkään.

Tällaisten yhteisöjen syntyminen edellyttää nykyistä joustavampaa rakentamista ja sen ohjausta. Yksiköiden tulee olla pienehköjä ja itsenäisiä omakotitalojen tapaan, mutta ainakin osittain nykyistä huomattavasti pienemmin tontein. Jonkinlaisena esikuvana kylälle voisi olla siirtolapuutarha.

Idean toteutumisen lähtökohtana on se, että tonttien hallinnalle ja hinnoittelulle löydetään uusia malleja. Uusi ajattelu ja innovatiiviset menetelmät tarjoavat keveämpiä ja huomattavasti taloudellisempia tuotantotapoja myös itse rakentamiseen.

Maatiloilla monet ikääntyvät pohtivat tulevaisuuttaan. Tilojen päärakennus on yleensä tilan parhaalla paikalla ja viljelykset lähituntumassa. Näihin sijoitetut kyläyhteisöt tarjoavat virikkeellisen elämän asianomaisille itselleen sekä muille väestöryhmille ja valmiutta jopa kriisiaikojen varalle.

Pienelläkin tilalla on peltoa muutamia hehtaareja. Siihen sopii mainiosti kymmeniä pikkutaloja 1–2 hengen talouksille. Järkevällä suunnittelulla ja toteutuksella asunnoista saadaan helposti huollettavia, ekologisia, esteettömiä ja kokonaistaloudellisia elinkaariasuntoja. Maisemakin voi parantua.

Monella on jo arvoasunto, jonka hinnalla pystyy hankkimaan tällaisesta kylästä 2–3 pikkutaloa. Täten kylän toteutus yksityisellä pääomalla on realistinen vaihtoehto.

Tiloilla on usein jo valmiina liiketoimintaan soveltuvia verstas- ja työtiloja työikäisille. Lisätuloja on mahdollista saada kiinteistöjen huollosta, asioilla käynneistä ja muusta palvelemisesta. Vanha kiinteistö sopii usein kylätaloksi. Läheinen kyläkoulu ja/tai seurakunnan toimipiste ovat eduksi.

Kauppakeskukset ja muut palvelut nostaa liikaa kustannustasoa. Lyhyt kuljetus on helposti järjestettävissä kimppakyydein. Postikin on luvannut kehittää palveluitaan ja internet-yhteys alkaa olla jo kaikille ikäluokille tuttu.

Seniorikyläyhteisöjä koottaessa pelkästään asukkaiden ikä ja vaivojen samankaltaisuus eivät riitä yhdistäväksi tekijäksi. Naapuruussuhteet toimivat parhaiten, kun asukkailla on yhteiset elämän arvot.

Ehdotus tarjoaa osaratkaisun maaseudun autioitumisen pysäyttämiseen, kohtuuhintaiseen asumiseen, eläkeläisten suhteellisen määrän kasvun ja turvapaikan hakijoiden kotouttamisen ongelmiin sekä työllisyyden parantamiseen. Se ei vaadi sanottavasti yhteiskunnan rahoitusta, mutta toimivuuden edellytyksenä on ajattelutavan muutos.

Vanha viisaus pitää tässäkin paikkansa: Kun rahaa on vähän, on käytettävä enemmän järkeä.

Jaakko Keski-Rahkonen

arkkitehti

Muurame

Paavo Lievonen

ex-yrittäjä, eläkeläinen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.