Vaalirahat osa rakenteellista korruptiota

Vaalirahoitusskandaali on suorastaan järsinyt politiikan ennestäänkin heikkoa uskottavuutta kansalaisten silmissä. Samalla vaalirahoituksesta paljastuneet tiedot ovat tuoneet päivänvaloon poliittisen järjestelmämme vakavat ja perustavanlaatuiset epäkohdat.

Suuryhtiöt ja rahapiirit ovat ostaneet itselleen mieluisan porvarihallituksen. Kyse ei ole vain pyrkimyksistä vaikuttaa yksittäisiin poliittisiin päätöksiin vaan laajemmasta rakenteellisesta korruptiosta, jolla koko politiikan suuntaa ohjataan markkinaehtoiseksi ja palvelemaan suurten yhtiöiden ja rikkaan vähemmistön etuja.

Vaalien tulokset on ratkaistu suurella rahalla. Valtapuolueet, niiden ministerit ja kansanedustajat on ostettu myötäilemään rahapiirien etuja. On turha uskotella, että runsas vaalirahoitus olisi puolueille ja ehdokkaille vastikkeetonta tukea. Ei ole suinkaan sattuma, että Björn Wahlroosin kaltaisten suursijoittajien ja työantajapiirien avokätisesti rahoittama kokoomus on ajanut työnantajien Kela-maksun poistamista, alhaista pääomaverotusta, veroparatiisien perustamista myös Suomeen, työnantajien toiveiden mukaisia matalatasoisia palkkaratkaisuja jne..

Eduskuntapuolueiden saama vaalirahoitustuki on vain jäävuoren huippu koko poliittisen järjestelmän demokraattisuutta ja uskottavuutta murentavasta korruptiosta. Puolueiden linjaan vaikutetaan myös vaalien välillä jaettavalla taloudellisella tuella ja sitomalla poliitikkoja erilaisiin Hyvä veli -verkostoihin. Näille verkostoille käynnissä oleva julkisten palvelujen yksityistäminen avaa yhä uusia mahdollisuuksia oman edun tavoittelulle ja voiton saalistukselle muiden kustannuksella.

Valtiollisen puoluetukijärjestelmän piti korjata poliittisen rahoituksen vääristymää ja vähentää puolueiden riippuvuutta yksityisestä rahoituksesta. Toisin on käynyt. Kymmenillä miljoonilla veroeuroilla on pönkitetty suurten puolueiden uskottavuutta.

Kapitalistisen talousjärjestelmän oloissa suuren rahan vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon on mahdotonta kitkeä pois, mutta siitä huolimatta pitäisi pyrkiä korjaamaan suurimmat epäkohdat. Vaalikampanjoiden rahoitukselle tulisi asettaa kohtuulliset katot, puolueiden ulkopuolinen rahoitus on julkistettava niin vaaleissa kuin myös vaalien väliseltä ajalta, valtion puoluetuki on muutettava tasapuolisesti myös eduskunnan ulkopuolisia puolueita koskevaksi.

Poliittisen toiminnan rahoituksessa ei pidä unohtaa puolueiden ulkopuolella tapahtuvaa kansalaistoimintaa. Kansalaisten omakohtaisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia on vahvistettava kansanäänestyksillä, kansalaisaloitteilla, osallistuvalla budjetoinnilla kunnissa, lisäämällä valtion tukea kansalaisjärjestöille ja hylkäämällä julkisten palvelujen yhtiöittäminen ja yksityistäminen, joilla kavennetaan julkisen ja demokraattisen päätöksenteon piiriä.

VESA LANKINEN puheenjohtaja MARJA PETÄJÄNIEMI sihteeri Skp:n Kypärämäen osasto ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Oppositiossa on mukavaa

Voiko koulun joulujuhla kirkossa olla lainvastainen?

Monilta tuntuu unohtuneen, miksi joulua vietetään

Parempaa salaattia!

Lyhyet

Oma auto kaupan pihaan?

Lyhyet

Jyväskylästä voi tulla Liikkuva kaupunki

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.