Valheellinen tieto vaarantaa realistisen maailmankuvan

Koska viimeksi luit valeuutisen? Etkö muista? Tai ehkä et ole tietoinen, että olet lukenut sellaisen.

Termi “fake news” on ollut viime aikoina paljon puheenaiheena. Termiä käytetään usein leimaavasti, mutta kyseessä on todellinen ongelma, johon pitää puuttua. Valeuutiset ovat vain yksi osa valeinformaatiovirtaa.

Nykyajan informaatiotulvassa liikkuu niin valheellisia uutisia, huhuja kuin virheellisiä tai puutteellisesti selitettyjä tieteellisiä tutkimuksiakin. Herääkin kysymys johtaako valeinformaatio valheelliseen maailmaan?

Valeinformaatio on vakava uhka, jolla voi olla odottamattomia ja kauaskantoisia seurauksia. Englantilaisen tutkijan Andrew Wakefieldin tuottama tutkimus rokotteiden ja autismin välisestä yhteydestä paljastui monien vuosien jälkeen valheelliseksi.

Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut: rokotuskattavuudessa oli tapahtunut notkahdus ja rokotteiden turvallisuutta epäillään vielä tänäkin päivänä. Valheellisesta informaatiosta aiheutui miljoonat ihmiset tavoittava ja heidän terveyttään uhkaava haitta.

Myös somessa liikkuvilla huhuilla voi olla pahat seuraukset. BBC raportoi marraskuussa 2018 Mexicossa tapauksesta, jossa väkijoukko hakkasi ja poltti elävältä kaksi miestä johtuen WhatsAppissa levinneestä perättömästä huhusta, jonka mukaan miehet olisivat olleet lasten sieppaajia.

Valheellinen tieto vaarantaa realistisen maailmankuvan. Se vaikuttaa kaikkeen; se vääristää ihmisten mielipiteitä, harhauttaa kansallisella tasolla päätöksentekoa ja muuttaa talouden rahavirtoja. Asia on vakava ja siihen pitää puuttua järjestelmällisesti.

Ratkaisuja pohdittaessa tulee ensimmäisenä mieleen lukijan lähdekriittisyys, mutta onko se tärkeydestään huolimatta yleisavain ongelmaan? Ei välttämättä, koska valejournalismia on ilmennyt jopa lukijakunnan suurinta luottamusta nauttivien lehtien artikkeleissa.

Yle raportoi joulukuussa 2018 paljon kohua nostaneesta tapauksesta, jossa saksalaisen laatulehden Der Spiegelin toimittaja oli vääristellyt ja jopa keksinyt itse tietoja kirjoittamiinsa artikkeleihin.

Entä tieteellinen tutkimustieto? Tieteellisten tutkimustulosten todenperäisyyden varmistaminen on jopa alan ammattilaiselle työlästä.

Ongelmaa pitää lähestyä järjestäytyneesti monelta eri kannalta. Yksi mahdollinen ratkaisu olisi virallinen valheellisen informaation torjumiseen erikoistunut taho. Sen tarkoituksen olisi antaa lausuntoja julkisuudessa liikkuvan tiedon luotettavuudesta.

Tieteellisen tiedon tapauksessa tiedeyhteisön jäsenistä koostuva taho voisi aktiivisesti tarkistaa tieteellisen tiedon oikeellisuutta sekä kykenisi antamaan tieteellisiä kannanottoja.

Lisäksi se kykenisi kertomaan, mikä on tiedeyhteisön tämänhetkinen yhteisymmärrys sellaisista asioista kuin ilmastonmuutos. Viimeisenä riittävät rangaistukset valheellisen informaation levittämisestä.

Valheellinen informaatio vaarantaa jopa ihmisten hyvinvoinnin, eikä sitä saa katsoa läpi sormien.

Elli Kytölä

Harri Kovakoski

Tiede ja yhteiskunta -kurssi

Konneveden tutkimusasema

Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.