Valinnanvapaus kuuluu kaikille vanhuksille, ei vain varakkaille

Vanhuudesta ja valinnanvapaudesta on puhuttu paljon. Vanhuus on nuorellakin edessä, jos elonpäiviä riittää. Iäkkäällä se on jokapäiväistä todellisuutta.

Vanhuutta ajatellaan usein etäisenä asiana, johon ehtii paneutua ”sitten joskus”. Mutta vanhuuteen verrattava tilanne voi olla iästä riippumatonta todellisuutta jo huomenna. Kaikkiin asioihin ei voi varautua ennakolta, mutta joihinkin voi. Asumiseen ja asumisympäristöönsä voi vaikuttaa jo eläkeiän kynnyksellä, ehkä jo aiemminkin.

Vanhuksella tulisi olla valinnanvapaus hänelle tärkeissä asioissa. Joku viihtyy omissa oloissaan, toinen haluaa yhteisöllisyyttä. Moni haluaa kumpaakin sopivassa suhteessa, mutta kukaan ei tule toimeen täysin yksin. Vanhusta ei tulisi sulkea neljän seinän sisään, kosketus erityisesti luontoon ja muihin ihmisiin on tärkeää.

Nykyisin vanhukset pyritään pitämään omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Se on halvin ratkaisu, mikäli vanhuksella on oma asunto. Kynnys kalliisiin palvelutaloihin on korkea, joten vähävaraisella ei ole paljoakaan valinnanvapautta tässä asiassa.

Vakavasti muistisairaan yksinasuminen on lähes heitteillejättöä. Nykyisin pidetään riittävänä, että kodinhoitajat piipahtavat vanhuksen luona muutaman minuutin pikavisiiteillä.

Muita ihmiskontakteja ei vanhuksella usein olekaan, eikä hänellä ole aina lähellä asuvia läheisiäkään. Saattaa olla, että hän joutuu olemaan yksin 22–23 tuntia vuorokaudessa. Tuskinpa monikaan haluaisi itse elää niin.

Yksi vaihtoehto nykyisille käytännöille on seniorikylä, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kylä on ainoastaan vanhuksille. Erilaisia palveluja tuottavat voivat myös itse asua kylässä. Kylistä ei välttämättä tule yhteiskunnalle taloudellista rasitetta, jos asunnot ovat asukkaiden omia ja palveluja tuotetaan ja ostetaan vain tarpeen mukaan.

Kylien asunnot koostuisivat yhden-kahden hengen kodeista, jotka voidaan suunnitella asukkaiden tarpeiden mukaan. Pienet kodit voivat olla siirrettäviäkin.

Senioreissa on monen alan taitajaa, joiden aktiivisuus on yhteiskunnallisestikin merkittävää. Ruokapalvelujen lisäksi tarvitaan esimerkiksi it-alan palveluja, joita jatkossa tulisi olla yhä enemmän.

Monille toiminnoille voisi olla erillisiä tiloja ja puutarhanhoitoonkin tulisi olla mahdollisuus. Kylien ekologisuus tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Monella on samanlaisia ajatuksia tästä asiasta. Voisimmeko yhdessä vaikuttaa tähän? Voisivatko seurakunnat olla jotenkin mukana?

Maaseutu on tässäkin suuri mahdollisuus. Ja kaupunkienkin lähellä on kohtuuhintaista maata seniorikylien tarpeisiin. Uutta ajattelua ja innovointia siis tarvitaan.

Mistä löytyy se uudistusmielinen kunta, joka ryhtyy toteuttamaan uudenlaista mallikylää, joka koostuu tarkoituksenmukaisista, esteettömistä pikkukodeista, joiden myötä vanhusten viimeisten vuosien elämisen taso oleellisesti paranee?

Paavo Lievonen

yrittäjä, eläkkeellä

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Ei syyllistetä synnyttämään

Lyhyet

Lyhyet

Suomen liikuntapolitiikasta syntyi onnistunut selonteko

Opiskelijoista lapsellisempia

Monikielisyyden tukemista vastakkainasettelun sijaan

Kartta ei petä ketään

Laukaa on vanha pitäjä

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.