Vallan keskittyminen ei kannata

Suomen pienyrittäjät ry on toimittanut Euroopan neuvoston korruptionvastaiselle toimielimelle Grecolle kantelun rakenteellisesta korruptiosta Suomen kunnallishallinnossa. Ilmianto koskee kunnallispäättäjien osallistumista erityisesti osuuskauppojen johtoon. Luottamushenkilöiden eduista uutisoi Sunnuntaisuomalainen 1.8.

Syytös on vakava mutta ei yllättävä. Suomi on jo pudonnut Transparency Internationalin vähiten korruptoituneiden maiden listalla. Poliitikkoihin ei enää luoteta suomalaisessa yhteiskunnassa. Mitä konkreettista voimme tehdä, jotta palautamme uskon politiikkaan ja päätöksentekoon?

Tosiasia on, että suomalainen päätöksentekojärjestelmä on paitsi puoluevetoinen myös vahvasti keskittynyt. Entistä harvemmat ihmiset istuvat entistä useammilla päätöksentekopaikoilla. Sama henkilö saattaa osallistua jopa kymmenen eri päätöksentekoelimen toimintaan kausi toisensa jälkeen nk. luottamuksesta riippuen.

Luottamustoimista tulee kuitenkin aivan liian helposti hyvin palkattu sivutyö. Esimerkiksi kokoomuspoliitikko Ben Zyskowicz saa 1 170 euroa kuukausikorvausta HOK-Elannon hallintoneuvostotyöskentelystä, jonka näkyvin osa ovat kokoukset 4-5 kertaa vuodessa. Kokouksista maksetaan vielä erilliset 425 euron palkkiot.

Myös kunnallisilla ja maakunnallisilla luottamustoimilla voi tehdä vastaavaa tiliä. Sen sijaan esimerkiksi koulunkäyntiavustaja joutuu paiskimaan töitä vuoden ympäri, jotta saa kasaan vastaavan summan.

Luottamushenkilöpalkkiojärjestelmää tulisi tuulettaa ja uudistaa perinpohjaisesti. Keskeiseksi kysymykseksi tulisi palauttaa motiivi. Ollako mukana päätöksenteossa oman edun ja taloudellisen hyödyn vuoksi vai pyyteettömästä halusta vaikuttaa yhteisiin asioihin?

Osa päätöksentekijöistä tuntuu pysyvän eri luottamustoimissa puhtaasti ansiosidonnaisesti ilman arvo- tai aatepohjaa. Asia itsessään ei välttämättä heitä kiinnosta vaan siitä maksettava palkkio, joka voi olla jopa puolet kuukausittaisesta toimeentulosta kuten esimerkiksi eläkkeestä. Joskus jopa niin, että mitä suurempi kokouspalkkio, sitä hanakammin paikalle halutaan. Tai siitä ei haluta luopua, vaikka tehtävä edellyttäisi jo uutta verta.

Puhdas oman edun tavoittelu luottamustoimissa johtaa väistämättä vallan keskittymiseen, altistaa korruptiolle ja luo nk. ammattipäättäjien "ammattikunnan". Samalla se kyseenalaistaa demokraattisen päätöksenteon perustan ja aate- ja arvomaailman merkityksen.

Ehdotankin pohdittavaksi, että luottamushenkilövetoisissa organisaatioissa käsiteltäisiin luottamushenkilöpalkkioiden ohjaamista esimerkiksi hyväntekeväisyyteen tai jäsenten taustaorganisaatioille - samaan tapaan kuin kunnallispolitiikassa nk. puolueverojen maksu. Ansiotulojen menetykset luottamustehtävien vuoksi tulisi luonnollisesti edelleen korvata suoraan luottamushenkilöille.

PAULIINA MAUKONEN-KÄRKKÄINEN Muurame

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Nelostien siirto loi liikennesumpun

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Puun käyttö turvaa metsien hiilensidonnan

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.